Julkaisin version tästä tekstistä vanhassa blogissani viime vuoden puolella. Joogan suosion kasvaessa on kuitenkin tärkeää ymmärtää mitä eroa eri joogilla on ja sen takia päätin julkaista joogaterapiasta hieman päivitetyn version. On kaunis ajatus että kaikki jooga on terapeuttista, mutta jos vaikeasta reumasta kärsivän vie astangasta inspiraation saaneelle vinyasa-flow tunnille, tällaiselle ihmiselle päällimmäisenä tunteena tulee varmasti olemaan turhautuminen autuuden sijasta. Mitä siis on joogaterapia?
Joogan eduista on tehty viime vuosina useita tutkimuksia jotka ovat selvästi osoittaneet kuinka joogasta voi olla apua mm. erilaisiin kiputiloihin, ahdistukseen, unettomuuteen ja sydäntauteihin. Viime vuosina lääkärit useissa länsimaissa ovatkin alkaneet yhtä useammin suosittelemaan potilaille joogaterapiaa. Koska joogaterapia on hyvin holistista, kokonaisvaltaista, sillä on myös usein positiivisia “sivuvaikutuksia”: se voi lievittää stressiä ja auttaa erilaisissa lihasten jännitystiloissa.
Joogaterapian ja “normaalin” joogantunnin isoin ero on siinä, että terapia lähtee yksilön tarpeesta. Vaikka ryhmätunti joogaa tekee hyvää perusterveelle ihmiselle jolla ei ole mitään erityisiä vaivoja, se ei välttämättä ole se paras vaihtoehto esimerkiksi olkapääleikkauksesta toipuvalle tai polvivaivaiselle. Joogaterapia tapahtuukin yksityisohjauksessa tai pienryhmissä. Ei ole harvinaista että täsmälleen sama diagnoosi esiintyy ja oireilee hieman eritavalla jokaisessa ihmisessä. Tämän takia paras apu näihin vaivoihin on yleensä yksilöity harjoitus.
Joogaterapian on hyvä olla myös säännöllistä: ohjatulla tunnilla voidaan käydä vain muutama asana/harjoitus kerrallaan sillä on tärkeää että nämä pystyy suorittamaan kotonakin “puhtaasti.” Tässä mielessä joogaterapia on hieman muistuttaa fysioterapiaa. Joogasta kun on kyse kuuluu harjoitteisiin myös hengitysharjoitukset ja/tai meditaatiota. Joogaterapioita löytyy useita erilaisia koulukuntia, mm. jotkut raskausajan joogatunnit voidaan laskea kuuluvan joukkoon, kuten myös tuolijoogan tms. Kaiken joogan ja joogaterapian perustana on kuitenkin Patanjalin joogasutrissa mainittu ahimsa, ei-väkivaltaisuuden periaate.
Joogaterapeuteille ei ole tällä hetkellä yhtenäistä koulutusta (aivan kuin ei ole joogaopettajillakaan) mutta esimerkiksi USAsta ja Iso-Britaniasta löytyvät järjestöt jotka ylläpitävät standardeja, järjestävät koulutuksia tms. Itselle sopivan ohjaajan etsimiseen kannattaa käyttää siis aikaa saadakseen hyvän kuvan heidän taustoistaan ja persoonallisuudestaan. On myös hyvä puhua aina oman lääkärin kanssa jos joogaharjoituksen sopivuus mietityttää. Näin varmistetaan turvallinen ja kaikille mielekäs harjoittelu joka myös tuottaa tuloksia.
Aiheesta voi lukea lisää alussa mainitsemastani artikkelista englanniksi täältä.
