On The Same Time Zone

Tag: Meditation

7 x Joogan inspiroimaa vinkkia stressin hallintaan
Mennyt viikko oli henkisen hyvinvoinnin teemaviikko (ainakin joissain maissa) mutta aihe on ajankohtainen vuoden jokaisena päivänä. Hengen ja mielen hyvinvointi kun on paljon muutakin kuin mielenterveysongelmien välttäminen. Koulu ja opiskelu, työelämän vaatimukset ja ihmissuhteet aiheuttavat useimmille meistä stressiä ja ahdistusta jossain vaiheessa elämään. Vaikka näitä tilanteita on hankala välttää kokonaan, voi joogasta löytyä iso apu elämän vaikeiden vaiheiden helpottamiseksi. Alla muutamia keinoja miten.
1. Hengittäminen – pranayama – ja erilaiset hengitysharjoitukset auttavat rauhoittamaan mieltä ja helpottavat ahdistusta. Kirjoitin muutamista harjoituksista aiemmin tässä postauksessa mutta sisään- ja uloshengitys nenän kautta on tehokas harjoitus jo yksinäänkin. Kokeile laskea hiljaa mielessäsi kolmeen tai neljään sekä sisään että uloshengittäessäsi. Näin hengityksen rytmi pysyy tasaisena ja laskiessa muiden ajatusten päässä pyöriminen on mahdotonta.
2. Jooga-asanat auttavat rentouttamaan kehoa ja auttavat mieltä keskittymään. Hyviä asanoita ahdistukseen ovat eteenpäintaivutus, alaspäin katsova koira, silta-asana ja tietenkin kuolleen miehen asana. Jo 10 minuutin päivittäisellä harjoittelulla voi olla positiivinen vaikutus mieleen.
3. Sanotaan että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Järjestelmällinen joogaharjoitus voi auttaa siirtämään saman suunnitelmallisuuden elämän muihin osa-alueisiin. Hyvä ennakointi auttaa sietämään stressiä paremmin silloinkin kun suunnitelmat muuttuvat kesken matkan.
4. Voimalauseet voivat tuntua alkuun hölmöiltä mutta joskus eteen osuu sanonta joka resonoi. Päivän voi vaikka aloittaa lupaamalla tehdä parhaansa joka asian suhteen – näin myös toimiessa jossittelu ja harmittelu jaa myös vähemmälle kun tietää tehneensä vilpittömästi sen minkä sillä oli paras mahdollinen suoritus. Muista myös nämä asiat ja ole itsellesi armollinen.
5. Yksi joogan keskeisistä teemoista on tietoisuus siitä, että kaikki on väliaikaista. Oli olo tai tilanne kuinka kamala tahansa, ja vaikka ne tuntuvat kestävän ikuisesti, asiat tulevat muuttumaan. Aivan varmasti.
6. Erilaiset meditaatioharjoitukset tarvitsevat vain muutaman minuutin ja niitä varten löytyy myös erilaisia applikaatioita. Ottamalla päivittäin hetken aikaa oman mielentilan tarkasteluun voi tuntua alkuun hankalalta mutta omien ärsykkeiden tunnistaminen mahdollistaa selviytymismekanismien luomisen hankalia tilanteita varten. Alun vaivannäkö maksaa siis itsensä takaisin ajan kanssa.
7. Jos stressi ja ahdistus eivät ota helpottaakseen, ehkä edessä on kokonainen elämäntyylin muutos tai ainakin sen suunnittelu. Inspiraatiota tätä varten voi hakea vaikka aiemmista yama ja niyama-postauksistani.
Tallenna
Tallenna
Tallenna
Tallenna
Tallenna
Tallenna
May 14, 2017
Abhyasa and Vairagya
Harjoittelu ja irtipäästäminen voivat vaikuttaa varsin ristiriitaisilta termeiltä, ymmärrämmehän usein harjoitteluun kuuluvan myös tulosten odottamisen. Yhdessä ne kuitenkin muodostavat koko joogasysteemin perustan. Joogatunnilla opettaja kehottaa luopumaan suorittamisen tunteesta, tai vapauttamaan ajatukset jotka eivät auta harjoittelua ja sen sijaan keskittymään kehon kuunteluun. Ajatuksena päässä pyörivien miljoonien ajatusten unohtaminen on kuulostaa hyvältä mutta me kaikki tiedämme että tähän tilaan pääseminen ja yhteen asiaan keskittyminen kerrallaan on helpommin sanottu kuin tehty. Irtipäästäminen(kin) vaatii siis jatkuvaa harjoittelua.
Abhyasa ja vairagya (harjoittelu ja irtipäästäminen, kirjaimellisesti “värittömyys”) konsepti on kirjattu Patanajalin joogasutriin luvuissa 1.12 – 1.16. Lyhyesti selitettynä abhyasa tarkoittaa jatkuvaa vaivannäköä jokapäiväisen harjoituksen eteen. Abhyasa korostaa harjoituksen säännöllisyyden tärkeyttä silloinkin (ja juuri silloin!) kun asia ei voisi vähempää kiinnostaa. ”Harjoitus” ei tarkoita vain asanaharjoitusta vaan myös ajatuksiamme ja valintojamme esimerkiksi ruuan, ystävien ja koko elämäntapamme suhteen. Vain jatkuvan ja keskittyneen harjoituksen avulla voimme pyrkiä kohti mielenrauhaa. Patanjali kuvaa tämän mielenrauhan tilana jossa olemme vapaa peloista, pettymyksistä, stressistä ja kaikenlaisesta “elämäntuskasta.”
Ankara keskittyminen
Vairagya, irtipäästäminen, puolestaan tarkoittaa kykyämme tarkkailla ja tarkistella asioita jotka aiheuttavat meille mielipahaa ja siten estävät mielenrauhan syntymistä. Irtipäästäminen voi esimerkiksi tarkoittaa sitä että emme tavoittele ja pidä tärkeänä omistaa uusinta puhelinmallia, uusia vaatteita, lomamatkoja tai mitä tahansa tavaraa. Irtipäästäminen liittyy myös “ei materiaalisiin” asioihin: voimme esimerkiksi harjoitella joogaa aktiivisesti koska haluamme oppia asanan joka on mielestämme hieno ja josta haluamme kuvan Instagram-fiidiin koska vasta silloin olemme mielestämme saavuttaneet jotain. Irtipäästämisen konseptia voi soveltaa myös opiskelu- tai työelämään. Kun teemme paljon töitä jonkun asian eteen odotamme myös hyviä tuloksia, palkankorotusta, kiitosta ja kunniaa ja kuvittelemme että nämä asiat lisäävät onnen tunnetta ja elämän laatua. Pahimmassa tapauksessa ajatuksemme voivat kääntyä muotoon ”sitten kun X tapahtuu, kaikki on hyvin”, joka taas estää meitä keskittymään ja arvostamaan tätä hetkeä.
Jos et ole tyytyväinen siihen mitä sinulla jo on, kuinka kuvittelet olevasi tyytyväinen sitten kun olet saanut kaiken haluamasi?
…joskus sitä kaatuu persuuksilleen. Noin 10 kertaa putkeen.
On totta kai normaalia että haluamme olla ylpeitä saavutuksistamme ja odotuksista irtipäästäminen voi jopa tuntua hölmöltä. Vairagya ei kuitenkaan tarkoita että minkään ei pitäisi tuntua miltään. Ajatuksen ydin on olla antamatta asioille liikaa merkitystä. Ajatellaan esimerkiksi työprojektia: Olemme raataneet projektin parissa kuukausia, istuen toimistolla myöhään illalla. Projektin myötä emme ole nähneet perhettä tai ystäviä kunnolla pitkään aikaan ja päätä on särkenyt jatkuvasti. Projektin valmistuttua odotamme pomon lähettävän vähintäänkin ison, kiittelevän sähköpostin koko firmalle, ymmärrystä kumppanilta ja ystäviltä poissaoloistamme ja ehkä vielä sitä palkankorotustakin.
Projektin esityspäivä saapuu mutta kiitosten ja ymmärryksen sijaan saamme lyhyen nyökkäyksen. Ketään ei tunnu kiinnostavan ja kokouksessa siirrytään suoraan eteenpäin. Kumppani kotona toteaa että toivottavasti nyt aikaa piisaa enemmän kotitöihin, lisäten että toista kertaa tällaistä menoa ei sitten hyvällä katsella. Toisin sanoen, todellisuus on hyvin kaukana odotuksistamme, negatiivisella tavalla. Mikä on olomme nyt? Pettynyt? Vihainen? Romahtaako itsetunto ainakin hetkeksi kun projektia ei kiitelläkään? Tuleeko ajatus että olemmeko edes oikealla alalla? Lihottuakin tuli viisi kiloa kun ei ollut aikaa syödä kunnolla. Kaikki menee aina pieleen!
Näistä ajatuksista on mielenrauha ja tyyneys kaukana. Vairagya siis kehottaa olemaan tarkkana ponnistelujemme motivaation suhteen ja päästämään irti (liian suurista) odotuksista joilla voi olla negatiivinen vaikutus ajatuksiimme. Sen sijaan meidän pitää keskittyä jatkuvaan ja jokapäiväiseen abhyasaan, harjoitteluun, joka johtaa meitä kohti mielenrauhaa ja sisäisen totuuden löytämistä.
Tämä on tietenkin vaikeaa ja vaatii ponnisteluja. Sen takia joogaharjoitusta kutsutaankin joogaharjoitteluksi.
Käyttämästäni joogasutra-kirjasta voi lukea lisää suomeksi täältä.
Onnellisuus ei ole sitä mitä sinulla on, vaan sitä mitä tunnet sydämessäsi.
Bhujangasana ja aurinko silmissä. Harjoitus kuitenkin tehtiin ilon kautta, joskus se näkyy naamastakin.
Tallenna
Tallenna
Tallenna
Tallenna
Tallenna
Tallenna
April 29, 2017
Luovuttaminenkin on vaihtoehto
Elämänneuvojen ja iskulauseiden jatkuvaa virtaa seuratessa tulee helposti olo, että luovuttaminen jonkun asian suhteen on pahinta mitä elämässä voi tehdä. Oli kyseessä sitten dieetti, uusi liikuntaharrastus, deittailu tai yksityisyrittäminen meitä kehotetaan uskomaan itseemme, sisällämme löytyvään loputtomaan potentiaaliin ja voimaan. Kaikki haasteet kehotetaan ottamaan vastaan sillä elämä on mahdollisuus, kaikki mikä ei tapa, vahvistaa ja ikinä ei tiedä mitä kulman takana odottaa. Tähän päälle kun muistutetaan että voittajat eivät luovuta ja kuinka lopussa seisoo se kuuluisa kiitos ei ole ihme jos omien projektien mielekkyyden epäileminen luo vähintäänkin syyllisen olon.
Kun yritämme tehdä parhaamme jonkun hankkeen onnistumisen eteen mutta odottamamme tulokset eivät ole tullakseen, kustannus-hyötyanalyysin tekeminen voi tuntua hankalalta. Mikä on oikea määrä sinnikkyyttä? Miten määrittää oikea aika yrittämiselle? Hankkeiden taloudelliset tekijät ovat tietenkin tärkeitä mutta yhtä tärkeää on kiinnittää huomiota asioiden tunnepuoleen. Mitkä seikat kehottavat meitä jatkamaan asioita jotka rehellisesti sanottuna tuntuvat jatkuvalta taistelulta? Onko taustalla läheisten tuki ja luottamus jota emme halua pettää? Vai onko luovuttamisen esteenä oma ego ja ylpeys joka ei anna meidän kohdata tosiasioita ja vapauttaa itsemme projektista joka ottaa enemmän kuin antaa.
Niin hankalaa kun se voi olla myöntää itselleen, kukaan ei kuitenkaan kiellä meitä lopettamasta aloittamiamme projekteja. Maailma on täynnä mahdollisuuksia ja luovuttaminen on vaihtoehto muiden joukossa. Asioiden päätökseen saattaminen ja uusia tuulia kohti suuntaaminen voi ottaa itsetunnon päälle useista eri syistä mutta tätä ei tarvitse pitää epäonnistumisena.
Jokainen projekti opettaa meille uusia taitoja ja oivalluksia. Ne voivat olla konkreettisia tai henkisempiä eivätkä ne välttämättä aukea meille heti. Analysoidakseen tilannetta tarkemmin voi olla hyödyllistä yrittää tarkastella tapahtunutta ulkopuolisen silmin. Luomalla etäisyyttä tapahtuneeseen auttaa keskittymään opittuihin asioihin ja erottamaan ne omista, mahdollisesti negatiivisista, tunteista.
On myös terveellistä muistaa että mieli voi muuttua ja se on ihan normaalia. Asiat voi aloittaa innostuneena ja motivaatiota pursuavana mutta matkan varrella voi paljastua asioita joita olisi ollut mahdotonta edes ennakoida. Ymmärrämme kaikki että maailma ympärillämme muuttuu jatkuvasti joten miksei sama pätisi omien projektien miellekkyyteenkin? Meillä voi olla usein tapana ajatella että ”lopetan minkä aloitin vaikka mikä tulisi” mutta kukaan on sanonut että tämä on se ainoa totuus?
Asioista luopuminen tietoisesti vaatii myös rohkeutta eikä se ole itsestäänselvyys. Usein tuntuisi helpommalta vain antaa asioiden olla ja hiipua pois omalla painollaan. Tästä seuraa helposti kuitenkin stressiä ja unettomia öitä, ja se voi estää myös uusien suunnitelmien toteutusta. Odotuksemme omasta itsestämme ovat usein isommat kuin mitkään ulkoiset toiveet ja paineet mutta kenen etua ne edistävät?
Rohkeus olla itselleen rehellinen, aloittaa jotain uutta, mutta myös asioista luopuminen ovat kaikki asioita jotka eivät ole helppoja eikä niitä pidä pitää itsestään selvyytenä. Tunnista rohkeutesi, tee tilannearvio, oikealta tuntuva päätös ja jatka matkaa. Ja muista, oli kyseessä sitten iso tai pieni asia, tämän hetkinen tilanne tuskin tulee määrittämään edessä olevaa elämäämme ratkaisevalla tavalla.
More of this!
Tallenna
Tallenna
Tallenna
April 12, 2017