Viime viikkoinen kirjoitus Välimeren puhumattomista puolista sai aikaan paljon keskustelua. Hiekkasateista ja hiekasta yleensä tuntuu saavan osansa jokainen välimeren maa. Kiitoksia kaikille kommentoijille!
Hiekasta kirjoitettiin myös paikallisessa sanomalehdessä Cyprus Mailissa viime viikolla: tutkimukset viimeisen 15 vuoden ajalta ovat osoittaneet että hiekkamyrskyt ovat voimistuneet ja niitä on yhä useammin. Syiksi epäillään ilmaston muutoksia ja aavikoitumista Lähi-idän alueilla. Kyproksen yliopisto onkin aloittamassa syksyllä kreikkalaisten ja israelilaisten yhteistyökumppaneidensa kanssa nelivuotista projektia joka tutkii kuinka hiekan aiheuttamia terveyshaittoja voisi vähentää. Siivoushaitoista ei puhuttu mitään.
Moni mainitsi kommenteissa erään Välimeren (rannikko)seutujen ilmiön jonka itse mainitsin vain sivusanalla: Ilmankosteus! Ilmankosteus on hieno asia iholle, varsinkin jos Suomessa asuessaan on kärsinyt kuivasta ja kirvelevästä ihosta ympäri vuoden. Luin myös jokin aika sitten että Kyproksella on juuri se ihmisille optimaalinen ilmankosteus, hienoa tämäkin. Kosteudella on kuitenkin muutama ei-optimaali puoli joista kukaan ei puhunut etukäteen ja jotka piti oppia kantapään kautta.
Jos ummehtunut haju ja homeiset ruokatavarat ja vaateet eivät kiinnosta niin kaappeja joissa em. tavaraa on syytä pitää auki ainakin osan päivästä. Joka päivä. Olen pikkuhiljaa oppinut että jos suunnittelen käyttäväni esim. vaatetta jota en ole pitänyt vähään aikaan on se syytä kaivaa kaapista esiin ajoissa jotta siitä ehtii pesemään ummehtuneet hajut ja mahdolliset kosteustahrat pois. Samoin kannattaa tarkistaa että lakanat ja liinavaatteet ovat täysin kuivat ennen kuin ne viikkaa kaappiin. Pienikin kosteus voi muuten johtaa (Suomesta raahattujen-vaikka-ei-Suomessa-valmistettujen Finlaysonin) lakanoiden lentämiseen roskiin kun niitä seuraavan kerran tarvitsisi. Kosteutta vastaan voi taistella ”soodaa lasipurkissa”-kikalla joka imee kosteutta suhteellisen tehokkaasti mutta vaikka kaapit ovat täynnä näitä purkkeja niin ovia ei kuitenkaan kannata pitää kiinni pitkiä aikoja putkeen.
Kosteudesta ikävimpiin asioihin, Kyproksen käytännön eläinsuojeluasiat ovat todella kurjassa kunnossa vaikka asiaankuuluva, päivitetty laki on olemassa ja eläintenomistajille on selvät ohjeet kuinka toimia Maatalousministeriön kautta. En ole esimerkiksi missään muualla maailmassa nähnyt yhtä paljon kuolleita kissoja ja koiria katujen ja moottoriteiden varrella, ja kyse ei ole siitä että paikalliset eläimet olisivat normaalia kovempia juoksemaan keskellä teitä. Jätän asian syyt ja seuraukset sen tarkemmin käsittelemättä mutta mainittakoon että suomalainen yhdistys Kyproskoirat Ry tekee hienoa työtä löytökoirien eteen sekä Kyproksella että myös tuomalla koiria Suomesta löydettyihin. Yhdistystä voi auttaa lahjoituksen lisäksi toimimalla lentokummina – jos tämä kiinnostaa ota yhteys suoraan Kyproskoirat Ry’n.
Jotta tämä postaus ei päättyisi täysin masentaviin tunnelmiin, tässä vielä muutama random fakta Kyproksesta.
Koko Pafoksen kaupunki saaren länsirannalla on UNESCOn maailmansuojelukohde. Tämä yllätti itsenikin sillä vaikka Pafos on yksi vuoden 2017 Euroopan kulttuurikaupungeista, itselleni se on aina esittäytynyt lähinnä jättimäisenä tietyömaana. Pafoksen ympäristö puolestaan on todella upeaa.
Maailman vanhin (tai ainakin yksi vanhimmista) vielä valmistettavista viineistä on Kyprokselta: Kyseessä on makea jälkiruokaviini Commandaria. Monet lähteet mainitsevat että Commandariaa on valmistettu yhtäjaksoisesti noin 5000 vuotta. Ehkä ei pitäisi paljastaa että en ole ikinä tätä tuotetta maistanut.
Kyproksella on myös useita viinitiloja ja viiniä on saarella viljelty tuhansia vuosia. Paikallisten viinien laatu on vaihteleva mutta joukkoon mahtuu todellisia laatuyksilöitä. Oma lempirypäleeni on Xynisteri ja tästä tehdyistä viineistä olen tehnyt kattavaa vertailevaa tutkimusta jo useamman vuoden.
Kyproksella on maailman parhaat perunat ja niitä valmistetaan monella eri tapaa. Enkä edes erityisemmin välitä perunoista. Paitsi täällä.
Kesällä hanoista ei tule kuin lämmintä/kuumaa vettä. Virkistävät suihkut voi siis unohtaa useammiksi kuukauksiksi. Kylmistä suihkuista saa nauttia sydämensä kyllyydestä talven tullessa kun ensimmäiset viikot kuitenkin unohtaa joka kerta, että vedenlämmittäjä on syytä pistää päälle noin 30 minuuttia ennen aiottua suihkuun astumista.
Kypros on Välimeren kolmanneksi isoin saari. Kuka tietää mitkä ovat kaksi isointa?
