Tag: JoogaTerapia

  • Apua! Millaiselle joogatunnille suunnata?

    Apua! Millaiselle joogatunnille suunnata?

    Joogaamisesta kiinnostunut voi aikatauluunsa sopivaa tuntia itselleen etsiessä hämmentyä siitä, kuinka monenlaisia joogatyylivaihtoehtoja onkaan tarjolla. Tuntien kirjo ja niiden välillä eksoottisilta kuulostavista nimistä voi pahimmillaan tulla kynnyskysymys tunnille menemiseen, varsinkin jos muiden kanssa samassa tilassa harrastaminen ei ole sitä itselleen ominta ajanvietettä.

    Erilaisten tuntinimikkeiden ja joogatyylien takaa löytyy paljon samankaltaisuuksia. Joogan peruspilareiden tärkeys ja hyöty eivät ole muuttuneet vuosituhansien kuluessa mihinkään: hengitysharjoitukset (pranayama), meditaatio ja jooga-asennot eli asanat löytyvät useimmilta tunneilta, eri painotuksin.

    Jotta itselle mieluisa tunti olisi kuitenkin helpompi löytää, on alla lyhyet kuvaukset yleisimpien joogatuntityyppien sisällöstä. On kuitenkin hyvä muistaa että joogan alasuuntauksia löytyy nykyään joka lähtöön joten samanniminen joogatunti voi näyttää ja tuntua hyvinkin erilaiselta. Myös jokainen opettaja tekee tunnista omannäköisensä ja niinpä omat suosikkitunnit löytyvätkin parhaiten kokeilemalla.

    Hatha

    Kaikki joogan eri muodot joihin kuuluu asana-harjoitus perustuvat hatha-joogaan. Hatha jooga on lempeä joogan muoto joka soveltuu hyvin aloittelijoille sekä esimerkiksi nivelsäryistä kärsiville koska tunneilla käydään usein lävitse joogan ”perusasanoita” rauhalliseen tahtiin. Hathassa korostuvat oikea hengitystekniikka, kehonhallinta ja mielenrauha

    Hathajoogan ”alalajeja” ovat esimerkiksi dynaaminen hatha joka nimensä mukaan nostaa sykettä (todennäköisesti) hieman enemmän, hatha flow ja hatha bliss.

    Yoga lessons

    Astanga

    Astanga-joogaa kutsutaan usein voimajoogaksi sen fyysisyyden vuoksi. Astangaharjoitus koostuu aina samasta sarjasta jossa asanat tehdään aina samassa järjestyksessä. Sarjoja löytyy useampia mutta jo ensimmäisessä riittää (jokapäiväistä) työtä vuosikausiksi. Astanga-tunnit voivat olla ohjattuja jolloin asanat tehdään opettajan tahdissa, tai perinteisimpiä Mysore-tunteja joissa harjoitus tehdään omaan tahtiin, paikalla olevan opettajan valvoessa ja avustaessa harjoittelua tarpeen mukaan.

    Astangaan pääsee varmasti helpoiten sisään osallistumalla alkeiskurssille jossa jo muitakin joogalajeja harrastanut varmasti oppii paljon uutta, sekä itsestään että itse asana-harjoituksesta. Pikainen googlaus paljastaa että alkeiskursseja löytyy useassa eri muodossa ympäri Suomea tämänkin kevään ja kesän aikana.

    Vinyasa Flow

    Vinyasa-tunnit ovat varmaan yksi yleisimmistä joogatuntinimikkeistä joita tulee vastaan. Vinyasa tarkoittaa hengityksen ja liikkeen yhdistämistä, yleensä niin että jokaiseen liikkeeseen kuuluu yksi hengitys. Vinyasa-tunnilla asanat siis yhdistyvät toisiinsa jatkuvana sarjana. Jokainen vinyasa flow tunti on yleensä erilainen ja samalla opettajalla on normaalisti useampi erilainen sarja takataskussa. Tämä vinyasa-tuntien loputon monipuolisuus on varmasti yksi syy niiden kovaan suosioon länsimaissa. Samoin kun hatha-joogaa, vinyasa tunteja löytyy useiden erilaisten nimikkeiden takaa, esimerkiksi dynaaminen vinyasa flow, hidas vinyasa flow ja lämmin vinyasa flow.

    Monet vinyasa-tunnit sopivat myös aloittelijoille (ellei tunnin kuvauksessa ole toisin mainittu – tämä on aina hyvä tarkistaa etukäteen), tosin mahdollisista liikuntarajoitteista/vammoista on aina syytä kertoa opettajalle ennen harjoituksen alkua, kaikilla joogatunneilla. Asanaharjoitus ei ole koskaan täysin riskivapaata harjoittelua, varsinkaan jos liikkeitä ei suoriteta oikein ja omaa kehoa kuunnellen.

    Clapton Pond

    Iyengar

    Iyengarjooga on yksi maailman laajimmalle levinneistä joogamuodoista mutta ei kuitenkaan ehkä yhtä tunnettu kuin hatha- tai astangajooga. Iyengarjoogan kehitti Intialainen BKS Iyengar (1918-2014.) Tämä tyylisuunta painottaa asanoiden erittäin tarkkaa linjausta, kehon hyvää asentoa ja nivelten tuomista suotuisaan asentoon suhteessa toisiinsa. Iyengarissa käytetään myös paljon erilaisia apuvälineitä kuten hihnoja, blokkeja ja joogavilttejä. Nämä auttavat kaikentasoisia- ja kuntoisia ihmisia pääsemään asanoihin oikeassa linjauksessa ja siten minimoivat mahdolliset loukkaantumiset tai rasitusvammat.

    Kirjoitin vuosi sitten Iyengar joogasta enemmän tässä jutussa.

    Kundalini

    Tunnen kundaliinijoogan periaatteita huonosti joten ilman taustatutkimusta ainut tarkoin asia jonka olisin osannut sanoa on että nämä ovat niitä joogatyyppejä jotka usein pukeutuvat kokovalkoisiin.

    Kundaliinijooga.fi sivut kertovat kundaliinijoogan olevan ”fyysistä ja meditatiivista joogaa” jota usein kutsutaan myös ”tietoisuuden joogaksi.” Kundaliinijooga sisältää kriyoja (tarkasti määriteltyjä liikesarjoja), meditaatioita ja hengitysharjoituksia (pranayama). Tunnit sisältävät myös alku- ja loppumantrat. Kundaliinia sanotaan usein hieman hengellisemmäksi joogatyyliksi verrattuna edellä mainittuihin.

    Ja ne valkoiset vaatteet? Tunneille saa totta kai mennä minkä värisissä vaatteissa tahansa mutta valkoinen vaatetuksen sanotaan vahvistavan yksilöiden auraa ja siten suojelevan heitä epäsuotuisilta asioilta.

    Yllämainittujen lisäksi löytyy tietenkin tunteja kasalla muita nimikkeitä: on tuolijoogaa, ilmajoogaa, SUP-joogaa, joogaa selkäsärkyyn, kaljajoogaa ja joogaa kissojen, koirien ja vuohien kanssa.

    Millainen on oma lempijoogatuntisi ja miksi?

    Hackney Down Studios

  • Mitä on joogaterapia?

    Mitä on joogaterapia?

    Julkaisin version tästä tekstistä vanhassa blogissani viime vuoden puolella. Joogan suosion kasvaessa on kuitenkin tärkeää ymmärtää mitä eroa eri joogilla on ja sen takia päätin julkaista joogaterapiasta hieman päivitetyn version. On kaunis ajatus että kaikki jooga on terapeuttista, mutta jos vaikeasta reumasta kärsivän vie astangasta inspiraation saaneelle vinyasa-flow tunnille, tällaiselle ihmiselle päällimmäisenä tunteena tulee varmasti olemaan turhautuminen autuuden sijasta. Mitä siis on joogaterapia?

    Joogan eduista on tehty viime vuosina useita tutkimuksia jotka ovat selvästi osoittaneet kuinka joogasta voi olla apua mm. erilaisiin kiputiloihin, ahdistukseen, unettomuuteen ja sydäntauteihin. Viime vuosina lääkärit useissa länsimaissa ovatkin alkaneet yhtä useammin suosittelemaan potilaille joogaterapiaa. Koska joogaterapia on hyvin holistista, kokonaisvaltaista, sillä on myös usein positiivisia “sivuvaikutuksia”: se voi lievittää stressiä ja auttaa erilaisissa lihasten jännitystiloissa.

    Joogaterapian ja “normaalin” joogantunnin isoin ero on siinä, että terapia lähtee yksilön tarpeesta. Vaikka ryhmätunti joogaa tekee hyvää perusterveelle ihmiselle jolla ei ole mitään erityisiä vaivoja, se ei välttämättä ole se paras vaihtoehto esimerkiksi olkapääleikkauksesta toipuvalle tai polvivaivaiselle. Joogaterapia tapahtuukin yksityisohjauksessa tai pienryhmissä. Ei ole harvinaista että täsmälleen sama diagnoosi esiintyy ja oireilee hieman eritavalla jokaisessa ihmisessä. Tämän takia paras apu näihin vaivoihin on yleensä yksilöity harjoitus.

    Joogaterapian on hyvä olla myös säännöllistä: ohjatulla tunnilla voidaan käydä vain muutama asana/harjoitus kerrallaan sillä on tärkeää että nämä pystyy suorittamaan kotonakin “puhtaasti.” Tässä mielessä joogaterapia on hieman muistuttaa fysioterapiaa. Joogasta kun on kyse kuuluu harjoitteisiin myös hengitysharjoitukset ja/tai meditaatiota. Joogaterapioita löytyy useita erilaisia koulukuntia, mm. jotkut raskausajan joogatunnit voidaan laskea kuuluvan joukkoon, kuten myös tuolijoogan tms. Kaiken joogan ja joogaterapian perustana on kuitenkin Patanjalin joogasutrissa mainittu ahimsa, ei-väkivaltaisuuden periaate.

    Joogaterapeuteille ei ole tällä hetkellä yhtenäistä koulutusta (aivan kuin ei ole joogaopettajillakaan) mutta esimerkiksi USAsta ja Iso-Britaniasta löytyvät järjestöt jotka ylläpitävät standardeja, järjestävät koulutuksia tms. Itselle sopivan ohjaajan etsimiseen kannattaa käyttää siis aikaa saadakseen hyvän kuvan heidän taustoistaan ja persoonallisuudestaan. On myös hyvä puhua aina oman lääkärin kanssa jos joogaharjoituksen sopivuus mietityttää. Näin varmistetaan turvallinen ja kaikille mielekäs harjoittelu joka myös tuottaa tuloksia.

    Aiheesta voi lukea lisää alussa mainitsemastani artikkelista englanniksi täältä.

    Tallenna

  • Mitä hyötyä on Iyengarjoogasta?

    Mitä hyötyä on Iyengarjoogasta?

    Iyengarjooga on yksi maailman laajimmalle levinneistä joogamuodoista mutta ei kuitenkaan ehkä yhtä tunnettu kuin hatha- tai astangajooga. Sain ensikosketuksen Iyengarjoogaan kolme vuotta sitten Portugalissa jonne olin matkustanut jooga- ja surffileirille. Päivää ennen leirin alkua onnistuin saamaan olkapääni sijoiltaan enkä ollut varma tulisiko joogaamisesta yhtään mitään. Ensimmäisen aamun joogaopettaja ei kuitenkaan hämmentynyt vammastani yhtään vaan päinvastoin sanoi ettei se ole mikään este. Kyseessä oli siis nimenomaan Iyengarjoogan opettaja ja siitä lähtien olen ollut vakuuttunut tämän tyylisuunnan eduista.

    Iyengarjoogan kehitti Intialainen BKS Iyengar (1918-2014.) Tämä tyylisuunta painottaa asanoiden erittäin tarkkaa linjausta, kehon hyvää asentoa ja nivelten tuomista suotuisaan asentoon suhteessa toisiinsa. Iyengarissa käytetään myös paljon erilaisia apuvälineitä kuten hihnoja, blokkeja ja joogavilttejä. Nämä auttavat kaikentasoisia- ja kuntoisia ihmisia pääsemään asanoihin oikeassa linjauksessa ja siten minimoivat mahdolliset loukkaantumiset tai rasitusvammat.

    Osallistuin viime viikolla Iyengar workshoppiin täällä Kyproksella. Päätin kysellä Iyengarista tarkemmin workshopin vetäjältä Vula Boloulta (sertifioitu Iyegarjooga opettaja tasolla Junior Intermediate Level 3) joka on ollut itse BKS Iyengarin oppilas. Tälläisiä vastauksia sain:

    Liike-elämässä termi hissipuhe tarkoittaa lyhyttä, iskevää ja positiivisen mielikuvan herättävää esitystä tuotteesta, palvelusta tai organisaatiosta ja sen eduista. Millaisen hissipuheen pitäisi Iyengar-joogasta henkilölle joka tietää hyvin vähän joogasta ylipäätänsäkään?

    Jooga on maailman vanhin itsensä kehittämisen muoto. Iyengar-joogan on erityinen joogan tyylisuunta jonka kehitti Intialainen BKS Iyengar. Hän käytti jooga-asanoita ja hengitysharjoituksia parantaakseen itseänsä henkisesti ja fyysisesti. Harjoittelemalla metodinsa mukaisesti BKS Iyengar saavutti henkisen tasapainon ja hyvän terveyden ja hän elikin 96-vuotiaaksi. Hän mahdollisesti myös saavutti korkeamman tietoisuuden tasoja ja eli kaikin puolin rikkaan elämän.

    Mikä sinua viehätti Iyengar-joogassa, miksi valitsit tämän juuri tämän joogatyylin?

    Aloitin joogan kun ystäväni pyysi minua mukaansa kuntosalille. Sanoin hänelle että en halua mennä aerobic-tunnille, mitä muuta salilla voi tehdä? Tarjolla oli hatha-joogaa ja vuoden sitä harrastettuani toinen ystäväni vei minut uuden opettajan tunnille. Tämä tunti oli Iyengar-joogaa ja aloin käymään tämän opettajan tunnilla. Olen kokeillut myös muita joogatyylejä mutta Iyengar on aina ollut minulle mieleisin ja löysin sen hyvin aikaisin joogaurallani. Usein ihmiset löytävät Iyengar-joogan loukkaantumisten tai kuntoutuksen kautta, mutta näin ei käynyt siis minulle.

    Kuinka houkuttelisit ihmisiä jotka harjoittelevat voimakasta vinyasa flow-tyylistä joogaa Iyengar-joogatunnille?

    En lähtisi “myymään” Iyengar-joogaa sillä jos pitää nopeatahtisemmista tunneista, Iyengar-tunti ei välttämättä tunnu yhtä mukavalta. Jokaisen pitää tuntea sisällään että he kaipaavat jotain muuta, jotain jota nopeampi tunti ei pysty tarjoamaan. Pitää olla avoin idealle että asana-harjoituksen voi ymmärtää paremmin jos sen tekee hitaampaan tahtiin: hitaampi harjoitus antaa enemmän aikaa kaikelle. Iyengar-tyyli voi selkeyttää ja syventää yksinkertaistenkin asanojen, kuten trikosanan, ymmärrystä. Iyengar-tunnilla hengitysharjoitukset ovat myös erilaisia kuin muissa tyyleissä ja näin siis avaavat uusia näkökulmia.

    Herospose

    Tittelisi on Junior Intermediate Level 3 joka kuulostaa hieman monimutkaisemmalta kuin tavallinen “joogaopettaja.” Kertoisitko tästä hieman lisää?

    BKS Iyengar halusi luoda tiettyjä sääntöjä ja hierarkioita metodinsa opetukseen. Iyengarjoogaopettajaksi haluavalla pitää olla taustalla ainakin kolmen vuoden säännöllinen harjoituttelu jo sertifioidun Iyengarjoogaopettajan alaisuudessa. Tämän jälkeen voi osallistua ensimmäiseen opettajankoulutukseen joka kestää kaksi vuotta. Tätä voisi ajatella ns. Iyengarjoogan kandin tutkintona. Seuraavaksi on mahdollisuus suorittaa vuoden kestävä Junior Intermediate Level 1-koulutus. Siihen voi hakea 18 kuukautta ensimmäisestä koulutuksesta valmistumisen jälkeen. Tätä seuraavat Intermediate level 2 ja 2 tutkinnot, jonka jälkeen tulevat Senior Intermediate 1, 2 ja 3. Korkeimmat koulutuksen muodot ovat Junior Advanced and Senior Advanced. Tutkintojen välissä tarvitaan tietenkin vuosien henkilökohtainen harjoittelu joka on tärkeintä jokaisessa joogamuodossa.

    Kiitos juttutuokiosta Vula! Kerro vielä missä tunneillesi voi osallistua kotikaupunkisi Ateenan lisäksi?

    Opetan säännöllisesti Kreikan saarilla. Olen myös pitänyt tunteja Itävallassa, Englannissa ja Intiassa. Tällä hetkellä keskustelen mahdollisuudesta tulla opettamaan Turkuun Suomessa sekä Kööpenhaminaan. Tuntiaikatauluni ja paikkani löytyvät sivuilta www.treeofyoga.org ja www.santorinilovesyoga.com.

    BKSIyengarBW2

    The BKS Iyengar pictures are from the Internet, all others are mine.

    Tallenna

    Tallenna

    Tallenna