Tag: joogaopettaja

When New York Times in January 2012 published an extract of William J. Broad’s upcoming book, titleing it ”How Yoga Can Wreck Your Body” it caused a big stir in the US. Although yoga injuries have always been around, until then they had remained unknown for the wider public yoga who associated practising yoga as something that heals and cures, not the opposite. The yoga community wrote several answers, most poking holes to Broad’s article and in defense of ”safety of yoga.”

Fast forward to 2016, yoga continues to grow and the discussion about the potential risks of the physical aspects of yoga has also evolved. Whilst Instagram would like us to believe that asana practise is very much about throwing shapes (and adding the odd sutra, or sutra-sounding, wisdom to go with it), there is also a growing awareness that in yoga one size might not fit all: We all come to yoga from different places, with different body types and abilities which need to be respected. Even more, the physical asana practise is just one of the eight limbs of yoga, and not the end on itself.

I have experienced myself what can happen when you take the mindfulnes out of yoga and get carried away with what seems like the fancy stuff. Having been taught how to do a headstand not in a particularly correct way in a very general open-class I continued to practise it more than needed and not with sufficient warm ups and preparations. As a result I now have a multilevel degenerative disk disease (discovered via a trip A&E, X-rays, neurological investigations including electric shocks and an MRI) in my cervical spine (i.e. the neck.) Now the only headstand I can do is with having blocks under my shoulders so there is absolutely no pressure on the top of my head or my neck. It’s ok and I take full responsibility for my state: After all, many yoga injuries do not occur on the spot but rather as a result of practising with an incorrect aligment for some time, even years.

The consensus these days is that whilst yoga-as-asana practise is not inherently any more dangerous or risky than any other physical activity, it is still exactly that: A physical activity. Just as you can roll over your ankle whilst washing up the dishes, you can roll over your ankle when on a yoga mat, and just like running with bad shoes can give you trouble after some time, so can doing an asana and not paying attention to how it is supposed to work with your anatomy. To practise safely it is important that we look out for a class and a teacher that we feel comfortable with and that suits our abilities. Most importantly, we must have the wisdom to back off from poses that we are unsure of, have patience with our practise and ask questions from your teacher.

A good link to read a bit more on the topic can be found in YogaJournal. I hope this text did not put off anybody from doing yoga as that was certainly not the intention. I do however feel this is a topic worthwhile acknowledging and having a think about. Practise safely and with a curious mind!

New York Time julkaisi tammikuussa 2012 luvun William J. Broadin seuraavassa kuussa julkaistavasta kirjasta otsikolla ”How Yoga Can Wreck Your Body” (Tämän voisi vaikka kääntää “Kuinka jooga pilaa kehosi”.) Artikkeli aiheutti kovan keskustelun varsinkin USAssa. Vaikka joogan aiheuttamat fyysiset vauriota on aina tapahtunut, suuri yleisö oli kuitenkin niistä tietämätön. Joogan harjoittaminen yhdistettiin vahvasti parantumiseen ja hyvinvointiin, ei vahingoittumiseen. Joogayhteisö vastasikin Broadin artikkeliin sankoin joukoin, lähinnä puolustaen joogan asemaa turvallisena harjoituksena.

Tähän päivään edetessämme joogan suosio on jatkanut kasvamistaan, mutta tietoisuus fyysisen harjoituksen mahdollisista riskeistä on myös laajentunut. Pikainen katsaus Instagramiin saa meidät helposti uskomaan asanan tarkoittavan lähinnä akrobaattisista asentoja joista suurin osa suoritetaan ylösalaisin ja joihin liitetään henkiseltä kuulostava sitaatti perään. Samaan aikaan käydään kuitenkin keskustelua kuinka ei ole vain yhtä ainoaa joogaa joka sopii kaikille yhtä hyvin: Me tulemme kaikki kuitenkin eri taustoista ja meillä on kaikilla erilaiset vartalot ja kyvyt joita on tärkeä kunnioittaa. Asana-harjoitus on myös vain yksi osa joogan kahdeksasta haarasta eikä siihen edes itsessään kuulu mitään “lopputulosta” johon tähdätä.

Olen myös itse oppinut kantapään kautta miten voi käydä jos fyysistä joogaa harjoittaa ajatukset harhaillen ja tekniikkaan keskittymättä. Minulla opetettiin päälläseisonnan tekniikka surffitunnin jälkeisellä kaikille tasoille avoimella joogatunnilla. Siitä innostuneena harjoitin sirsana- eli päälläseisonta-asanaa usein, myös ilman ehdottomasti tarpeellista lämmittelyä ja valmistavia asanoita. Tämän ”harjoittelun” tuloksena oli hitaasti alkanut mutta päivien sisällä täysin lamaannuttaneeksi vetänyt kipu joka ensiapuaseman, röntgenkuvien, neurologisten tutkimusten (ne sähköiskut…) ja magneettikuvauksen jälkeen paljastui niskan alueella olevaksi välilevyn rappeutumaksi. Nykyään minulle ainoa mahdollinen tapa suorittaa päälläseisontaa on pistää kolme joogablokkia kummallekin puolia hartioita niin, että päälakeni ei edes kosketa lattiaa. Kivut pysyvät hyvin poissa kunhan en tee ”vääriä” liikkeitä. Haluan painottaa että otan täyden vastuun omasta ajattelemattomasta harjoittelusta. Totuus on kuitenkin että monet joogavaurioista tapahtuvat pitkällä aikavälillä tapahtuvan harjoittelun seurauksena, ei yhden kerran tuloksena. Tämä tarkoittaa myös siis monia mahdollisuuksia tarkistaa että harjoitukset tehdään omalle vartalolle sopivassa linjauksessa, turvallisesti.

Tänä päivänä ollaankin laajasti sitä mieltä että asana-harjoitus ei itsessään yhtään sen vaarallisempaa kuin moni muukaan liikunta ja urheilu. Joogaaminen on kuitenkin liikuntaa jonka vuoksi sitä ei kuitenkaan pidä pitää itsessään riskittömänä. Turvallisen harjoittelun perustana onkin löytää itsellensä sopiva ja mukavalta tuntuva tunti ja opettaja joka osaa kiinnittää joogaajiin huomiota myös yksilöinä. Ehkäpä tärkeintä on kuitenkin tuntea itsemme ja omat rajamme: jos asana ei tunnu hyvältä on tärkeää uskoa omaa tuntemustaan ja olla tekemättä sitä, tai kysyä tunnin vetäjältä millaisia muunnoksia asanasta on tarjolla juuri sinulle. Jooga ei ole laji jossa pitää puskea harjoituksen lävitse hampaat irvessä tai pelokkaana.

Helsingin Sanomat kirjoitti joogassa tapahtuneista loukkantumisista hyvän artikkelin muutama vuosi taaksepäin, se löytyy täältä. Hyvä lyhyt englanninkielinen artikkeli aiheesta on taas täällä. Toivon että tämä teksti ei estä ihmisiä nauttimasta joogatunneistaan tai herätä turhaa pelkoa sillä se ei tietenkään ole tarkoitus. Koen asiasta kirjoittamisen kuitenkin tärkeäksi ja ajattelemisen arvoiseksi: Turvallinen ja kärsivällinen harjoittelu tuo joogasta ne parhaat puolet esille!

Tallenna

Tallenna