Tag: joogakirja

  • 7 X Lukemani Joogakirja

    7 X Lukemani Joogakirja

    Ystäväni kysyi eilen vinkkejä hyviin joogakirjoihin joten päätin uudelleen julkaista puolitoista vuotta sitten julkaisemani postauksen aiheesta, mikään kuin ei ole muuttunut.

    Joogakirjallisuus ei ole mikään uusi asia. Ensimmäinen koottu teksti joogasta kirjallisessa muodossa, Patanjalin joogasutrat, on koottu noin vuoden 400 jKr aikoihin (ajasta ei ole varmaa tietoa ja sen takia päivänmäärissä voi näkyä eroja.) Bhagavad Gita, toinen teksti jossa viitataan joogaan, epäillään taas olevan ajalta ennen ajanlaskun alkua.

    Tässä tekstissä tuon esille kirjoja joista on ollut minulle hyötyä joogaopiskelussani. Osaa kirjoista tutkin melkein joka päivä esimerkiksi tunteja suunnitellessa, osan olen lukenut vain kerran, mutta kaikista olen saanut jotain irti. Lista ei olen kovinkaan raflaava jo joogakirjallisuuteen tutustuneille, ja kaikki alla olevat kirjat löytyvät esim. Amazonin eniten myytyjen joogakirjojen listalta. Koska alan kirjoja on kuitenkin nykyään valtavasti voi tästä listasta olla iloa jollekin.

    Moni ihminen saa ensikosketuksensa joogaa fyysisen asana-harjoituksen kautta. Suosittelen kaikille joogasta kiinnostuneille myös tutustumista joogaan muihin osiin asanoiden lisäksi. Hyvä paikka aloittaa on tutustua Patanjalin joogasutriin (”virallisesti” suomeksi käytetään ilmeisesti muotoa Patanjalin jooga-ajatelmat.) Tiivistetysti teos kertoo mitä jooga on, 196 sutran (tai ajatelman) muodossa. Ajatelmat on jaettu neljään eri jaksoon, padaan. Teoksesta on olemassa suoria käännöksiä englanniksi mutta helpompi lähtökohta on lukea teos jossa käännöksen lisäksi on kirjoittajan kommentit ja analyysit sutrista. Näitä tekstikirjoja on olemassa myös useita, omani on Reverend Jaganath Carreran ”Inside The Yoga Sutras” joka aukeni minusta suht’helposti vaikka se ei kovin kevyttä lukemista ole. Joogaliiton ja Adlibriksen pikainen googlailu kertoo sutria tulkanneen ja tutkineen suomeksi ainakin Elvi Saari,Tuomo Suntola ja Uuno Pore. Itse en ole näihin ehtinyt vielä tutustumaan.

    Useat joogakirjat tuovat esille joogan eri puolia filosofiasta, hengitysharjoituksista ja meditaatiosta aina asanaharjoituksiin. Yksi maineikkaimmista teoksista on B.S.K. Iyengarin ”Light on Yoga – The Definite Guide to Yoga Practise.” Itselleni parasta antia kirjassa ovat vanhat mustavalkoiset valokuvat eri asanoista. Kuvien lisäksi kirjassa on seikkaperäiset selostukset kuinka asanoihin päästään. Pinnallisesti pidän myös siitä on että kirja on mielestäni todella kaunis päältäpäin mutta paperikantiseksi kirjaksi se on todella painava ja siksi ei parasta matkaluettavaa (kokeiltu on ja kirja on kulmistansa sen näköinen…)

    Donna Farhin ”Yoga Mind, Body & Spirit – A Return to Wholeness” on myös kattava mutta ei itselleni tyylillisesti ehkä se mieluisin luettava. Kirjassa on todella selkeät kuvat joissa käytetään paljon eri proppeja, tästä pidin paljon. Omistamassani versiossa on laajat marginaalit joihin voi kirjoittaa omia havaintojaan. Donna Farhin kirjoja on myös suomennettu, en tosin ole varma onko juuri tämä teos.

    Suosikkikirjani tästä joukosta on T.K.V. Desikacharin ”The Heart of Yoga – Developing a Personal Practise.” Kirja on erittäin helppolukuinen ja osa kirjasta on haastattelumuodossa. Teos kattaa edellisen kirjan tavoin niin fyysiset kuin hengitysharjoitukset sekä meditaation. Kokonainen kappale kirjassa on myös omistettu Patanjalin jooga-ajatuksien käännökselle ja tulkinnalle. Tätä kirjaa oli helppo lukea esimerkiksi lentokoneessa.

    On myös useita kirjoja jotka keskittyvät lähinnä anatomiaan. Tässä joukoissa yksi suosituimmista tuntuu olevan Leslie Kaminoffin ja Amy Matthewsin ”Yoga Anatomy.” Löysin tämän AdLibriksestäkin ja mietin useammankin tovin mistä lähtien anatoomia on suomeksi kirjoitettu kahdella oolla. Jossain vaiheessa tajusin että kyseessä on eestin kielinen käännös kirjasta (Jooganatoomia), suomalaista versiota en löytänyt. Tässä kirjassa on selkeä kuvitus mitä tapahtuu kehossa ”pinnan alla”  ja jokaisen asanan kohdalla kerrotaan selkeästi mitä sen aikana tapahtuu nivelissä ja lihaksissa, ja kuinka hengitys toimii asennossa. Tätä kirjaa selailen/luen useamman kerran viikossa kun haluan tarkistaa jonkin yksityiskohdan asanasta jonka haluan sisällyttää seuraavaan joogasarjaan tms.

    Omistan myös Dr Ray Longin kaksi kirjaa, ”The Key Muscles of Yoga” ja ”The Key Poses of Yoga.” Myönnettäköön että minua viehätti varsinkin kirjan isot kuvat (koska iso kuva = helppous?) ja selkeitä kirjat ovatkin. Kirjoja on helppo katsoa myös harjoituksen aikana toisin kuin edellä mainittuja jotka ovat enemmänkin ”istu alas ja lue muistiinpanojen kanssa” tyylisiä.

    Mitä joogakirjoja sinä suosittelisit?

  • Abhyasa and Vairagya

    Harjoittelu ja irtipäästäminen voivat vaikuttaa varsin ristiriitaisilta termeiltä, ymmärrämmehän usein harjoitteluun kuuluvan myös tulosten odottamisen. Yhdessä ne kuitenkin muodostavat koko joogasysteemin perustan. Joogatunnilla opettaja kehottaa luopumaan suorittamisen tunteesta, tai vapauttamaan ajatukset jotka eivät auta harjoittelua ja sen sijaan keskittymään kehon kuunteluun. Ajatuksena päässä pyörivien miljoonien ajatusten unohtaminen on kuulostaa hyvältä mutta me kaikki tiedämme että tähän tilaan pääseminen ja yhteen asiaan keskittyminen kerrallaan on helpommin sanottu kuin tehty. Irtipäästäminen(kin) vaatii siis jatkuvaa harjoittelua.

    Abhyasa ja vairagya (harjoittelu ja irtipäästäminen, kirjaimellisesti “värittömyys”) konsepti on kirjattu Patanajalin joogasutriin luvuissa 1.12 – 1.16. Lyhyesti selitettynä abhyasa tarkoittaa jatkuvaa vaivannäköä jokapäiväisen harjoituksen eteen. Abhyasa korostaa harjoituksen säännöllisyyden tärkeyttä silloinkin (ja juuri silloin!) kun asia ei voisi vähempää kiinnostaa. ”Harjoitus” ei tarkoita vain asanaharjoitusta vaan myös ajatuksiamme ja valintojamme esimerkiksi ruuan, ystävien ja koko elämäntapamme suhteen. Vain jatkuvan ja keskittyneen harjoituksen avulla voimme pyrkiä kohti mielenrauhaa. Patanjali kuvaa tämän mielenrauhan tilana jossa olemme vapaa peloista, pettymyksistä, stressistä ja kaikenlaisesta “elämäntuskasta.”

    Ankara keskittyminen

    Vairagya, irtipäästäminen, puolestaan tarkoittaa kykyämme tarkkailla ja tarkistella asioita jotka aiheuttavat meille mielipahaa ja siten estävät mielenrauhan syntymistä. Irtipäästäminen voi esimerkiksi tarkoittaa sitä että emme tavoittele ja pidä tärkeänä omistaa uusinta puhelinmallia, uusia vaatteita, lomamatkoja tai mitä tahansa tavaraa. Irtipäästäminen liittyy myös “ei materiaalisiin” asioihin: voimme esimerkiksi harjoitella joogaa aktiivisesti koska haluamme oppia asanan joka on mielestämme hieno ja josta haluamme kuvan Instagram-fiidiin koska vasta silloin olemme mielestämme saavuttaneet jotain. Irtipäästämisen konseptia voi soveltaa myös opiskelu- tai työelämään. Kun teemme paljon töitä jonkun asian eteen odotamme myös hyviä tuloksia, palkankorotusta, kiitosta ja kunniaa ja kuvittelemme että nämä asiat lisäävät onnen tunnetta ja elämän laatua. Pahimmassa tapauksessa ajatuksemme voivat kääntyä muotoon ”sitten kun X tapahtuu, kaikki on hyvin”, joka taas estää meitä keskittymään ja arvostamaan tätä hetkeä.

    Jos et ole tyytyväinen siihen mitä sinulla jo on, kuinka kuvittelet olevasi tyytyväinen sitten kun olet saanut kaiken haluamasi?

    Practise
    …joskus sitä kaatuu persuuksilleen. Noin 10 kertaa putkeen.

    On totta kai normaalia että haluamme olla ylpeitä saavutuksistamme ja odotuksista irtipäästäminen voi jopa tuntua hölmöltä. Vairagya ei kuitenkaan tarkoita että minkään ei pitäisi tuntua miltään. Ajatuksen ydin on olla antamatta asioille liikaa merkitystä. Ajatellaan esimerkiksi työprojektia: Olemme raataneet projektin parissa kuukausia, istuen toimistolla myöhään illalla. Projektin myötä emme ole nähneet perhettä tai ystäviä kunnolla pitkään aikaan ja päätä on särkenyt jatkuvasti. Projektin valmistuttua odotamme pomon lähettävän vähintäänkin ison, kiittelevän sähköpostin koko firmalle, ymmärrystä kumppanilta ja ystäviltä poissaoloistamme ja ehkä vielä sitä palkankorotustakin.

    Projektin esityspäivä saapuu mutta kiitosten ja ymmärryksen sijaan saamme lyhyen nyökkäyksen. Ketään ei tunnu kiinnostavan ja kokouksessa siirrytään suoraan eteenpäin. Kumppani kotona toteaa että toivottavasti nyt aikaa piisaa enemmän kotitöihin, lisäten että toista kertaa tällaistä menoa ei sitten hyvällä katsella. Toisin sanoen, todellisuus on hyvin kaukana odotuksistamme, negatiivisella tavalla. Mikä on olomme nyt? Pettynyt? Vihainen? Romahtaako itsetunto ainakin hetkeksi kun projektia ei kiitelläkään? Tuleeko ajatus että olemmeko edes oikealla alalla? Lihottuakin tuli viisi kiloa kun ei ollut aikaa syödä kunnolla. Kaikki menee aina pieleen!

    Näistä ajatuksista on mielenrauha ja tyyneys kaukana. Vairagya siis kehottaa olemaan tarkkana ponnistelujemme motivaation suhteen ja päästämään irti (liian suurista) odotuksista joilla voi olla negatiivinen vaikutus ajatuksiimme. Sen sijaan meidän pitää keskittyä jatkuvaan ja jokapäiväiseen abhyasaan, harjoitteluun, joka johtaa meitä kohti mielenrauhaa ja sisäisen totuuden löytämistä.

    Tämä on tietenkin vaikeaa ja vaatii ponnisteluja. Sen takia joogaharjoitusta kutsutaankin joogaharjoitteluksi.

    Käyttämästäni joogasutra-kirjasta voi lukea lisää suomeksi täältä.

    Onnellisuus ei ole sitä mitä sinulla on, vaan sitä mitä tunnet sydämessäsi.

    Bhujangasana ja aurinko silmissä. Harjoitus kuitenkin tehtiin ilon kautta, joskus se näkyy naamastakin.

    Tallenna

    Tallenna

    Tallenna

    Tallenna

    Tallenna

    Tallenna

  • Last Few Days in Pictures

    Last Few Days in Pictures

    Over the last weekend I attended a course on  yoga for pregnancy and birth. It was so interesting and I learned a lot that I can incorporate even to non-pregnancy classes. 9 hour study days meant that everything else was left aside though so now I am catching up with everything.

    Viime viikonloppuna osallistuin raskausajan jooga-kursille. Kurssia oltiin kehuttu minulle ja oikein hyvä se olikin. Sain 9 tunnin kurssipäivistä paljon ideoita joita voi käyttää myös ei-raskausajan joogatunneilla. Kaikki muut asiat ovatkin sitten viime päivinä jääneet taka-alalle, tietokoneen laturikin tilttasi ja uutta odotellaan… Onneksi aina voi siivota ja pyykätä.

    Morning stretch // Aamuvenyttely

     

    My breakfast of almost every morning: frozen berries, squeezed grapefruit, fibre powder that also contains vegan (rice?) protein and organic ginger powder (fresh ginger is also good, it keeps well in the freezer.)

    Melkein joka aamuinen aamupala pakastinmarjoista, puserretusta greipistä, kuitusekoituksesta jossa on myös vegaaniproteiinia (riisi?) ja jauhetusta inkivääristä (tuoretta inkivääriä voi tietenkin myös käyttää, se säilyy hyvin pakastimessa.)

    Some new books… That Iyengar book had some pretty ambitious pictures though.  

    Uusia kirjoja… Iyengar-kirjan kuvat yllättivät haastavuudellaan.

    Sunset at home…

    Illaksi kotiin auringonlaskua katsomaan…

    …and a class of wine with friends.

    ja lasi viiniä.


    The dogs demonstrating deep state of relaxation.

    Koirat syvärentoutuneina.

    Photo by Heidi Marttinen

    Tallenna

    Tallenna