Tag: Joogafilosofia

  • 7 X Lukemani Joogakirja

    7 X Lukemani Joogakirja

    Ystäväni kysyi eilen vinkkejä hyviin joogakirjoihin joten päätin uudelleen julkaista puolitoista vuotta sitten julkaisemani postauksen aiheesta, mikään kuin ei ole muuttunut.

    Joogakirjallisuus ei ole mikään uusi asia. Ensimmäinen koottu teksti joogasta kirjallisessa muodossa, Patanjalin joogasutrat, on koottu noin vuoden 400 jKr aikoihin (ajasta ei ole varmaa tietoa ja sen takia päivänmäärissä voi näkyä eroja.) Bhagavad Gita, toinen teksti jossa viitataan joogaan, epäillään taas olevan ajalta ennen ajanlaskun alkua.

    Tässä tekstissä tuon esille kirjoja joista on ollut minulle hyötyä joogaopiskelussani. Osaa kirjoista tutkin melkein joka päivä esimerkiksi tunteja suunnitellessa, osan olen lukenut vain kerran, mutta kaikista olen saanut jotain irti. Lista ei olen kovinkaan raflaava jo joogakirjallisuuteen tutustuneille, ja kaikki alla olevat kirjat löytyvät esim. Amazonin eniten myytyjen joogakirjojen listalta. Koska alan kirjoja on kuitenkin nykyään valtavasti voi tästä listasta olla iloa jollekin.

    Moni ihminen saa ensikosketuksensa joogaa fyysisen asana-harjoituksen kautta. Suosittelen kaikille joogasta kiinnostuneille myös tutustumista joogaan muihin osiin asanoiden lisäksi. Hyvä paikka aloittaa on tutustua Patanjalin joogasutriin (”virallisesti” suomeksi käytetään ilmeisesti muotoa Patanjalin jooga-ajatelmat.) Tiivistetysti teos kertoo mitä jooga on, 196 sutran (tai ajatelman) muodossa. Ajatelmat on jaettu neljään eri jaksoon, padaan. Teoksesta on olemassa suoria käännöksiä englanniksi mutta helpompi lähtökohta on lukea teos jossa käännöksen lisäksi on kirjoittajan kommentit ja analyysit sutrista. Näitä tekstikirjoja on olemassa myös useita, omani on Reverend Jaganath Carreran ”Inside The Yoga Sutras” joka aukeni minusta suht’helposti vaikka se ei kovin kevyttä lukemista ole. Joogaliiton ja Adlibriksen pikainen googlailu kertoo sutria tulkanneen ja tutkineen suomeksi ainakin Elvi Saari,Tuomo Suntola ja Uuno Pore. Itse en ole näihin ehtinyt vielä tutustumaan.

    Useat joogakirjat tuovat esille joogan eri puolia filosofiasta, hengitysharjoituksista ja meditaatiosta aina asanaharjoituksiin. Yksi maineikkaimmista teoksista on B.S.K. Iyengarin ”Light on Yoga – The Definite Guide to Yoga Practise.” Itselleni parasta antia kirjassa ovat vanhat mustavalkoiset valokuvat eri asanoista. Kuvien lisäksi kirjassa on seikkaperäiset selostukset kuinka asanoihin päästään. Pinnallisesti pidän myös siitä on että kirja on mielestäni todella kaunis päältäpäin mutta paperikantiseksi kirjaksi se on todella painava ja siksi ei parasta matkaluettavaa (kokeiltu on ja kirja on kulmistansa sen näköinen…)

    Donna Farhin ”Yoga Mind, Body & Spirit – A Return to Wholeness” on myös kattava mutta ei itselleni tyylillisesti ehkä se mieluisin luettava. Kirjassa on todella selkeät kuvat joissa käytetään paljon eri proppeja, tästä pidin paljon. Omistamassani versiossa on laajat marginaalit joihin voi kirjoittaa omia havaintojaan. Donna Farhin kirjoja on myös suomennettu, en tosin ole varma onko juuri tämä teos.

    Suosikkikirjani tästä joukosta on T.K.V. Desikacharin ”The Heart of Yoga – Developing a Personal Practise.” Kirja on erittäin helppolukuinen ja osa kirjasta on haastattelumuodossa. Teos kattaa edellisen kirjan tavoin niin fyysiset kuin hengitysharjoitukset sekä meditaation. Kokonainen kappale kirjassa on myös omistettu Patanjalin jooga-ajatuksien käännökselle ja tulkinnalle. Tätä kirjaa oli helppo lukea esimerkiksi lentokoneessa.

    On myös useita kirjoja jotka keskittyvät lähinnä anatomiaan. Tässä joukoissa yksi suosituimmista tuntuu olevan Leslie Kaminoffin ja Amy Matthewsin ”Yoga Anatomy.” Löysin tämän AdLibriksestäkin ja mietin useammankin tovin mistä lähtien anatoomia on suomeksi kirjoitettu kahdella oolla. Jossain vaiheessa tajusin että kyseessä on eestin kielinen käännös kirjasta (Jooganatoomia), suomalaista versiota en löytänyt. Tässä kirjassa on selkeä kuvitus mitä tapahtuu kehossa ”pinnan alla”  ja jokaisen asanan kohdalla kerrotaan selkeästi mitä sen aikana tapahtuu nivelissä ja lihaksissa, ja kuinka hengitys toimii asennossa. Tätä kirjaa selailen/luen useamman kerran viikossa kun haluan tarkistaa jonkin yksityiskohdan asanasta jonka haluan sisällyttää seuraavaan joogasarjaan tms.

    Omistan myös Dr Ray Longin kaksi kirjaa, ”The Key Muscles of Yoga” ja ”The Key Poses of Yoga.” Myönnettäköön että minua viehätti varsinkin kirjan isot kuvat (koska iso kuva = helppous?) ja selkeitä kirjat ovatkin. Kirjoja on helppo katsoa myös harjoituksen aikana toisin kuin edellä mainittuja jotka ovat enemmänkin ”istu alas ja lue muistiinpanojen kanssa” tyylisiä.

    Mitä joogakirjoja sinä suosittelisit?

  • Vetoaako jooga vain tietyntyyppisiin ihmisiin ja kuuluko se vain etuoikeutetuille?

    Vetoaako jooga vain tietyntyyppisiin ihmisiin ja kuuluko se vain etuoikeutetuille?

    Muutama viikko sitten osallistuin seminaariin jossa keskusteltiin joogan monimuotoisuudesta – tai sen puutteesta. Keskustelun lähtökohtana oli usein eteen tuleva käsitys siitä, että joogaa harrastavat tietynlaiset ihmiset jotka usein kuvitellaan valkoihoisiksi, hoikiksi, notkeiksi nuorehkoiksi naisiksi joilla ei ole (ainakaan selkeästi nähtävissä olevia) vakavia terveydellisiä haasteita. Keskustelun panelistit ja yleisö pohtivat mistä tämä oletus johtuu, onko se edes totta ja kuinka vallalla olevia luuloja voi haastaa ja siten tuoda joogaa lähemmäksi erilaisia kohderyhmiä?

    From left to right: Jonathan Sattin, Dana Falsetti, Corrie Ananda Preece, Isa-Welly Locoh-Donou and Frederique Sardais

    Meillä kaikilla on tietenkin erilaisia kokemuksia, ja itse olen nähnyt Suomessa (tai no, Tampereella ainakin) joogastudioilla hyvinkin erilaisia ja eri-ikäisiä ihmisiä, vaikka naisia kieltämättä on melkein joka tunnilla enemmistö. Samaan hengenvetoon on kuitenkin todettava että kaikilla joogastudioilla on omanlainen henkensä ja tyylinsä, jotka taas helposti vaikuttavat siihen millaisia ihmisiä asiakkaiksi valikoituu – tai jää valikoitumatta. Joogan kokeilu voi kiinnostaa mutta jos itsellä on olo että ei jotenkin sovellu tietyn paikan asiakkaaksi ja muita vaihtoehtoja ei ole tarjolla, kiinnostus ei ehkä koskaan johda tunnille menoon tai muuhunkaan joogaan tutustumiseen.

    Alla on osa paneelikeskustelussa esille tulleista syistä siihen miksi joogatunnille meneminen voi tuntua vieraalta tai vaikealta:

    • Tunne siitä, että tunneilla on pelkästään naisia ja kaikki joogaopettajatkin ovat naisia.
    • Tunne siitä, että joogatunnilla käy vain hoikkia ja normaalivartaloisia ihmisiä joilla ei ole koskaan ollutkaan minkäänlaisia terveydellisiä haasteita, joko henkisiä tai fyysisiä.
    • Tunne siitä, että on liian vanha/kankea/huonokuntoinen joogaamaan.
    • Tunne siitä, että jooga ei ole kulttuurillisista ja/tai uskonnollisista syistä itselle sopiva harrastus.
    • Hinta, aikataulut ja etäisyys: Joogatunnin hinta voi olla liian kallis tai joogatunteja ei ole itselle sopivaan aikaan tai sopivan matkan päässä. Jos sopivan hintaisia tunteja olisikin tarjolla, ne voivat olla esimerkiksi keskellä päivää jolloin ollaan töissä

    Mistä yllä olevat käsitykset sitten johtuvat? Koska monilla joogasaleilla käy ihmisiä laidasta laitaan, onko yllämainittujen syiden takana se, että joogasta kirjoitettaessa (tai joogatuotteita mainostaessa) kuvituksena käytetään usein saman ihmistyypin edustajia? Onko tämä tietoinen valinta studioiden ja mainostajien puolelta, vai onko kyseessä tiedostamaton ennakkoasenne jonka johdosta uudenlaisia kohderyhmiä ei edes osata kaivata saatikka hakea? On yksi asia sanoa kuinka jooga sopii kaikille ja kuinka kaikki ovat tunnille tervetulleita mutta aivan toinen toteuttaa nämä käytännössä. Mitä jos jollekin kaikesta huolimatta tulee tunne, että ei syystä tai toisesta vain kuulu joukkoon tai että joogaohjaajalla ei ole taitoja modifioida asanoita jollain tavoin liikuntarajoitteiselle, oli kyseessä sitten vakava ylipaino tai vaikea skolioosi?

    On tietenkin mahdotonta luoda tilaa jossa aivan kaikki tuntevat olonsa luontevaksi heti sisään tullessaan ja omasta kokemuksestanikin tiedän, että on voi todella hankala vetää tuntia jolla on sekä vasta-alkajia että pitkän linjan joogaajia ja ottaa kaikkien kokemustaso tasapuolisesti huomioon. Asia johon me kaikki pystymme kuitenkin vaikuttamaan on tietoisuus erilaisista kynnyskysymyksistä ja ennakkoasenteista ja pyrkiä vaikuttamaan niihin positiivisesti omalla esimerkillä.

    Jooga on myös paljon muuta kuin fyysinen harjoitus. Meditointi, hengitysharjoitukset ja filosofisten tekstien lukeminen ovat myös joogaa ja ehkä joillekin sopivampi tai mielekkäämpi tapa tutustua harjoitukseen. Yhtenä joogaopettaja tärkeimpänä ominaisuutena koen kyvyn pitää mielen avoimena kaikenlaisille kysymyksille, vastata niihin parhaan mukaan ja osoittaa kuinka harjoituksen voi tuoda osaksi jokapäiväistä elämää, ryhmäharjoituksen kanssa tai ilman.

    Millaisia ennakkoasenteita sinulla on (tai olet kuullut että muilla on) joogaa kohtaan? Vaikuttaako jooga sinusta enemmän ”naisten harrastukselta”, vai käytkö itse ehkä salilla jossa on edustettuna koko elämän kirjo? Vai oletko edes kiinnittänyt näihin asioihin mitään huomiota? Koska en tiedä Suomen joogaskenestä mitään, olisi hauska kuulla teidän mielipiteitä ja huomioita saleista, niiden tunnelmista ja millaiseen yleisöön jooga sinun kokemustesi mukaan vetoaa (tai ei?)

  • Joogafilosofiaa: Niyamat eli yksilön suhde itseensä

    Joogafilosofiaa: Niyamat eli yksilön suhde itseensä

    Patanjalin Joogasutrissa esitellyn kahdeksanhaaraisen polun (“systeemin”) ensimmäinen askel, yamat, kuvailee kuinka saavuttaa harmoninen ja rauhanomainen asenne ulkomaailman kanssa. Toinen askele näissä kahdeksassa eettisessä neuvossa, niyamat, keskittyy puolestaan suhteeseen oman itsemme kanssa. Niyamoja voi kuvailla eräänlaisiksi mielen, kehon ja aistien treenaamiseksi matkalla kohti korkeampaa tietoisuutta ja täydellistä vapautta.

    Jos tämä kuulostaa hieman liian haastavalta tavoitteelta tähän hetkeen mikään ei kuitenkaan estä pohtimasta niyamoja kevyemmällä tavalla, tutustumalla niiden ideaan ja miettimällä kuinka ne istuvat (tai eivät) omaan elämään tällä hetkellä.

    Saucha

    Saucha viittaa sekä ruumiin ja mielen puhdistukseen ja puhtauteen. Ideana on että tarvitsemme kirkkaan ja selkeän mielen saavuttaaksemme tyyneyden tilan. Tämä tila on välttämätön jos haluamme päästä korkeimman viisauden ja vapauden asteelle. Saucha ei kuitenkaan vaadi että elämme elämäämme steriilisti. Järjestys ja puhtaus auttavat paljon (eli Kon-Marit esiin jossei ole jo!) mutta meidän on pidettävä mielessä myös isommat kokonaisuudet: kenen kanssa vietämme aikaamme, miten vietämme vapaa-aikaamme (ts. baarit vs ulkoilmassa oleskelu) ja luonnollisesti myös millaista ruokaa ja juomaa suuhumme pistämme. Saucha on yksi joogasutrissa mainituista elementeistä jotka selittävät minkä takia monet joogaajat ovat vegaaneja.

    img_20170131_143642.jpg
    Mitäs sinne suuhun tuli taas pistettyä?

    Santosha

    Santosha tarkoittaa tyytyväisyyttä tai onnellisuutta. Sivistyssanakirja määrittelee onnellisuuden sanoilla suotuisuus ja otollisuus. Synonyymeiksi tarjoiltiin seuraavia vaihtoehtoja: onni, autuus, iloisuus, pirteys, tyytyväisyys, mielenrauha, nautinto, ilo, hyvinvointi, elämänilo.

    Joogasutrien mukaan ongelma onnellisuuden saavuttamiseksi on oma egomme ja valitettava tosiasia että ihmisluonto helposti havittelee aina jotain lisää ja/tai jotain muuta: omasta mielestämme parempia asana-harjoituksia, täydellisiä ihmissuhteita, parempaa urakehitystä, enemmän tavaroita ja matkoja… Onnellisuus tulee kuitenkin ymmärtämällä että meillä on jo kaikkea mitä tarvitsemme ja osoittamalla kiitollisuutta sitä kohtaan.

    Tästä asiasta on viime aikoina kirjoitettu niin paljon että ei tästä sen enempää. Santoshan saavuttaminen kun vaatii harjoittelua itsemme ja ajatustemme kanssa ennemminkuin siitä loputtomasti lukemista.

    Tapas

    Tapas on aikojen saatossa käännetty monella eri tavalla mutta suomeksi se selittyy parhaiten sanalla “itsekuri.” Tapas on se prosessi jonka käymme lävitse kun teemme (tai pakotamme itsemme tekemään) jotain joka ei yhtään huvittaisi mutta jonka tiedämme olevan meille hyvästä. Ajatuksena on että itsekuri ja vaivannäkö jota käytämme on eräänlainen sisäinen liekki joka poistaa meistä epäpuhtauksia ja vahvistaa sekä ruumista ja mieltä. Tapas auttaa meitä pääsemään irti epäterveellisistä tavoista ja luomaan uusia, terveellisiä rutiineja.

    Esimerkkinä tapaksen toiminnasta ovat mm. ne salitreenit, aamulenkit ja joogaharjoitukset jotka eivät yhtään huvittaneet mutta joiden jälkeen olo on todella hyvä. Tällaisen suorituksen jälkeen voi myös tehdä mieli syödä terveellisemmin ja siten luoda uusia terveellisiä tapoja.

    img_20170128_175913.jpg
    Näihin lenkkimaastoihin lähtemiseen ei kauheasti itsekuria tarvitse.

    Svadhyaha

    Svadhyaha on itsetutkimusta ja pyrkimystä kasvattamaan tietoisuutta mitä itsemme sisällä tapahtuu. Lopullinen päämäärä on päästä yhteyteen todellisen luontomme kanssa jossa joogasutrien mukaan olemme yhtä kaiken meitä ympäröivän kanssa, puhtaassa totuudessa.

    Useimmille meistä tämä vaikuttaa hieman turhan kunnianhimoiselta pyrkimykseltä mutta Svadhyahan voi helposti aloittaa miettimällä omia toimintatapojaan ja reaktioitaan eri tilanteissa: Mitkä asiat saavat meidät ärtymään ja mikä niissä oikein ärsyttää. Jos esimerkiksi juna pysähtyy raiteille kesken matkan, ärsyynnymme helposti koska tiedämme myöhästyvämme töistä. Mutta minkä takia myöhästyminen ärsyttää meitä? Onko se, koska joku on siellä meitä odottamassa vai mikä? Entä ovatko ruokatottumuksemme sellaiset joihin olemme tyytyväisiä vai haaveilemmeko muuttavamme niissä jotain? Kuinka pääsemme tavoitteeseemme ja onko tämä tavoite sellainen johon päästyämme se tulee pysymään tapana?

    Tämän tyylinen itsetutkistelu on tärkeää suorittaa empaattisesti ja ymmärtäväisesti itseään kohtaan, mutta myös käyttää sen tukena tekstejä jotka tukevat sitä, vaikkapa joogasutria tai muita hengellisiä tekstejä. Näin perspektiivi säilyy ja ymmärrämme paremmin kuin useimmat tuntemukset ja “ihmisyyden haasteet” ovat universaaleja ja tuttuja meille monille, taustasta riippumatta. Tämä myös takaa ettei harjoittamamme svadhyaha pyöri vain oman navan ympärillä. Ajan kanssa tällainen harjoittelu tekee meistä tasapainoisempia, rauhallisempia ja tyytyväisiä, sekä itseämme että muita kohtaan.

    Ishvara Prandihana

    Ishvara Pranadihana viittaa kykyyn hellittää, “päästää irti” ja antautua korkeamman voiman johdatettavaksi (mikä se korkein voima tai energia sitten itse kullekin on.) Yksinkertaistettuna tämä tarkoittaa omasta egosta luopumista (tai ainakin sen yrittämistä) ja omistamalla elämänsä (tai joogaharjoituksensa tms.) korkeammalle taholle. Jo tämän omistautumisen osoittaminen muistuttaa meitä yhteydestämme johonkin isompaan ja on merkki luottamuksesta että tämä voima vie meitä universaalia totuutta kohti.

    Tämä teksti on käännetty alkuperäisestä englanniksi kirjoittamasti versiosta jossa lähdeaineistona on käytetty seuraavia sivustoja ja kirjoja:

    wp-image-935548709jpg.jpeg

    Tallenna

  • Mitä jooga edes on?

    Mitä jooga edes on?

    Kysellessäni kavereilta ja sukulaisilta palautetta blogiteksteistä tähän asti serkkuni ehdotti että kirjoittaisin mitä jooga edes on. Hän perusteli tätä sanomalla että ”henkistyneenä oleminen epämukavassa asennossa ei nappaa” ja allekirjoitan tuon täysin. Yritän siis hieman selventää mitä jooga on, tai voi olla. Kirjoitus alla on täysin henkilökohtainen eikä mikään aukoton totuus joogasta joten listastani saa totta kai olla eri mieltä.

    1. Sana ”jooga” on sanskriittia ja tarkoittaa yhdistymistä tai yhteenliittymistä. Arkipäivän kielellä tämän voi tulkita itseymmärryksen kehittämistä, mielen ja kehon yhteyksien tutkimista sekä avoimempaa suhtautumista ympäristöömme ja asioiden vaikutuksista toisiinsa
    1. Jotkut sanovat että jooga on läsnäolemisen tiedettä. Itse tulkitsen tämän yritykseksi keskittyä yhteen asiaan kerrallaan ja yritykseksi (ja yritykseksi se usein valitettavasti jääkin) olla huolehtimatta menneestä tai nykyisyydestä. Näitä elämän helppoja asioita siis…
    1. Jooga on myös matka. Matka itsetuntemukseen, itsensä hyväksymiseen kaikilla tavoin, kärsivällisyyden oppimiseen… Huono puoli on että kyseessä ei ole mikään nopea reissu vaan joogaan kannattaa asennoitua ennemminkin koko elämän jatkuvana matkana. Hyvä uutinen on taas että joogaa voi harjoittaa monella eri tapaa (eikä siis pelkistään niillä epämukavilla asennoilla) tavoilla jotka sopivat tämän hetkiseen elämäntapaan.
    1. Länsimaisessa kielenkäytössä sanalla ”jooga” viitataan yleisesti asanoihin eli fyysisiin jooga-asentoihin. Joogaan kuuluu myös paljon muutakin ihmisen moraalisen, fyysisen, mentaalisen ja henkisen puolen kehittämiseen liittyvää. Voit lukea mitkä ovat joogan kahdeksan raajaa täältä.

    1. Joogatunteja löytyy joka lähtöön. Useat tunnit keskittyvät vain ja ainoastaan fyysiseen harjoitukseen ja henkistä puolta harjoituksesta ei välttämättä huomaa. Joillakin tunteilla harjoitukseen kuuluu filosofiaa, hengitysharjoituksia tai meditaatiota. On tunteja joilla yhdistetään yllämainittuja osioita. Jos jooga on täysin uutta kannattaa suosiolla mennä aloittelija- tai hatha-joogatunnille. Nämä tunneilla tahti on rauhallisempi ja antaa tilaa tarkkailla omaa hengitystä ja tuntemuksia vaikka asiat ovatkin uusia.
    1. Joogan ei koskaan pitäisi tuntua väkinäiseltä vaikka on tietenkin haluamme yrittää parastamme tunnilla tai kotona joogatessa. Joogan ei ole kuitenkaan tarkoitus näyttää tietynlaiselta fyysisesti, eikä joogassa tule koskaan valmiiksi. Tarkoitus on elää hetkessä ja hyväksyä se mikä on, vaikka se olisi sitten suurta turhaituneisuutta. Joogan aloittaakseen ei tarvitse olla notkea vaan harjoitukset tehdään omaa kehoa kuunnellen. Tietynlainen mielen notkeus tosin on varmasti avuksi.
    1. Jooga eroaa tavallisesta venyttelystä hengitykseen, mielenliikkeiden tarkkailuun ja hallintaan kiinnitettävän huomion takia. Tätä ei kuitenkaan kannata stressata liikaa, niin joogaopettajilla kuin pitkäaikaisilla joogaajillakin menee ulos- ja sisäänhengityksen välillä sekaisin ja kauppalistat voivat pyöriä päässä. Elämä on ja väkisin päähän tunkevat ajatukset opettavat meille ajatustemme hyväksymistä ja pois päästämistä.
    1. Jooga ei ole uskonto, se on filosofia ja käytännön harjoitus joka koskettaa kaikkia elämänaloja. Jos siis haluat. Jooga ei pakota itseään elämääsi ellet sitä itse halua. Kasvisyönti ei myöskään ole pakollista, tarpeellista eikä jooga sitä tuputa. Ennen harjoitusta ei tosin kannata syödä mitään raskasta koska tunnilla voidaan tehdä kiertoja ja taivutuksia jotka tuntuvat paremmilta tyhjemmällä vatsalla.
    1. Joillakin tunneilla on mantroja. Niitä ei tarvitse toistaa, eikä niissä ole mitään uskonnollista. Useimmiten kuultu mantra on ”OM” joka toistetaan kolme kertaa. Voit myös kuulla opettajan sanovan ”namaste” joka tarkoittaa jokaisessa ihmisessä olevaa henkistä valoa. Namaste on toisen sielun valon tunnistamista ja kunnioittamista.

    Jos tämä selvensi mitä jooga on, hyvä. Jos ei, kysy lisää. Ensi viikolla kirjoitan joogan monista eduista tarkemmin.

    blogpost

    Tallenna

    Tallenna

    Tallenna

    Tallenna

    Tallenna