On The Same Time Zone

Tag: Jooga

  • Joogaopettajaksi – kuinka ja missä?

    Joogaopettajaksi – kuinka ja missä?

    Useampikin ystäväni on viime aikoina kysellyt viime aikoina miten ja kuinka joogaopettajaksi kannattaa kouluttautua, ja millainen se koulutus itse asiassa on. Tässä on jutun aihe joka on pyörinyt päässäni pidempäänkin joten naputeltuani useamman kerran samat vastaukset eri ihmisille nyt on hyvä aika koota oman vinkkini yhteen tekstiin.

    Tietyillä suuntauksilla, kuten ashtangalla ja iyengar-joogalla, on omat koulutusperiaatteensa. Jos joogasuuntauden ”puhtaus” ei ole se tärkein kriteeri, valinnan varaa eri 200 tunnin koulutusten suhteen on todella paljon. Koska joogaopettajan koulutus voi olla hyvinkin hintava (= useita tuhansia euroja), kannattaa ihan ensimmäiseksi miettiä…

    …Miksi minä ylipäätänsä haluan kouluttautua joogaopettajaksi?

     Tämä voi kuulostaa tyhmältä kysymykseltä mutta on iso joukko ihmisiä jotka tekevät 200 tunnin koulutuksen ”vain” syventääkseen omaa joogatietouttaan. Ja mikäs siinä, jos aikataulut ja talous sen mahdollistavat. Voi olla kuitenkin hyvä tutkia myös muita vaihtoehtoja oman oppimisen kartuttamiseksi, koska erilaisia joogaretriittejä ja workshoppeja järjestetään Suomessa ja maailmalla ympäri vuoden. Jos haluat kokeilla kevyempää täysipäiväistä joogakokemusta ja/tai keskittyä vaikka yhteen osa-alueeseen ennen täysivaltaisempaan (ja kalliimpaan) koulutukseen sitoutumista voi tämä olla sopiva vaihtoehto. Lyhyempi kokemus on tietenkin myös hyvä tapa tutustua tietyn opettajan tyyliin, jos se ei ole ennestään tuttu.

    asanan anatomia joogaopettajakoulutus
    Mitä kaikkea soturi 2 asanassa oikein tapahtuukaan?

    Jooga ei tarkoita pelkkää asana-harjoitusta…

    …ja hyvällä joogaopettajalla on ainakin perustiedot joogan kahdeksasta haarasta. Kukaan ei vaadi täydellistä sanskriitin osaamista mutta esimerkiksi joogafilosofiaan tutustumiseen kannattaa suhtautua avoimin mielin – en tunne ketään joka olisi koulutuksen jälkeen katunut esimerkiksi jooga sutriin tarkempaa tutustumista. Eri koulutukset painottavat myös eri asioita (ja hyvä niin) joten jos olet varma että anatomia kiinnostaa enemmän kuin pranayama, kannattaa kurssin tarkka sisältö ja painotus selvittää etukäteen.

    Mitä 200 tunnin koulutukseen yleensä sitten kuuluu?

    Tästä päästäänkin yhteen (länsimaisen) joogan ja joogabusineksen isoimpaan ongelmaan: Kukaan ei valvo mitä koulutuksiin pitää kuulua ja mitä niissä oikeasti tapahtuu. Yritystä valvomiseen on tapahtunut (ja tapahtuu) esimerkiksi Yoga Alliance- ja British Wheel of Yoga-kattojärjestöjen puolesta mutta pelkästään se, että näitä järjestöjä on monia kertoo missä mennään. Erilaiset logot ja kirjainyhdistelmät koulutuksen ja ohjaajien perässä tarkoittavat lähinnä sitä, että he ovat maksaneet järjestön jäsenmaksun, ja kenenkään ei tietenkään ole pakko kuulua mihinkään organisaatioon, varsinkaan jos tuntuu että siitä ei varsinaista hyötyä ole. Eli siis, siinä missä opettajankoulutusta voi vetää elinikäinen joogi jolla on mahtavat kredentiaalit ympäri maailmaa, paperilla samankuuloisen kurssin voi pistää pystyyn myös naapurin Seppo fysioterapeuttivaimonsa kanssa.

    Yksinkertaisuuden nimissä voidaan kuitenkin sanoa että useista koulutuksista löytyvät seuraavat moduulit: Fyysinen harjoittelu ja tekniikka; opetusmetodologia; anatomia ja fysiologia; joogafilosofia/etiikka/elämäntapa ja käytännön (opetus) harjoittelu. Kuinka paljon mitäkin aluetta painotetaan on paljon opettajasta/koulutussuunnasta kiinni joten eri koulutuksia kannattaa vertailla saadakseen hyvän kuvan siitä mitä on tarjolla (ja kuka opettaa mitäkin.) Ryhmäopiskelun ja opetuksen lisäksi kurssiin voi kuulua ”pakollinen” oma harjoittelu (omani vaati 20 kertaa saman opettajankoulutuksen käyneiden opettajien tunneilla käymistä, näiltä tunneilta piti saada vetäjän allekirjoitus todisteena) ja kirjallisia tehtäviä esseiden ja tuntisuunnitelmien laatimisen muodossa. Jälkimmäisiin meni itselläni ainakin helposti tunteja, tosin jämähdin aina lukemaan aiheesta ja varsinkin sen vierestä varsin laajasti.

    Joogaopettajakoulutus kirjat
    I really have read all of these. Few times.

    Mielestäni hyvään opettajankoulutukseen kuuluu myös itse opettamisen harjoittelu (practicum.) On eri asia olla ahkera ja ”hyvä” joogi kuin hyvä joogan opettaja ja kuten kaikissa asioissa, mitä enemmän asiaa harjoittelee (ja ottaa avoimesti palautteen vastaan) sitä paremmaksi siinä tulee.

    Intensiivisesti vai ei, kotona vai ulkomailla?

    Aika ja kieli voivat asettaa tälle omat rajoitteensa, mutta joogaopettajaksi on mahdollista opiskella todella monenlaisessa muodossa. Intensiivikurssit voivat kestää 21-28 päivää, kursseja löytyy myös modulaarisessa muodossa, osa yhdistelee viikon intensiivejä ja viikonlopun kestäviä jaksoja… Oma koulutukseni kesti kuutisen kuukautta jona aikana tapasimme joka toinen viikonloppu, aina 9-10 tuntia kerrallaan. Itselleni tämä sopi oikein hyvin koska se mahdollisti myös muun elämän ylläpitämisen, työssä käymisen ja antoi kunnolla aikaa keskittyä kirjallisiin tehtäviin. En ole varma onko pääni edes tehty pitkäaikaista intensiivikurssia varten, vaikka se tavallaan kyllä myös kiehtoo. Ehkä jonain päivänä…

    Mietittävää ja tutkittavaa siis löytyy kaikille joogaopettajakoulutuksesta kiinnostuneille ja jos hyviä vaihtoehtoja on useampia kannattaa tietenkin kuunnella omaa sisintään: mistä kurssista tulee se fiilis joka vetää eniten puoleensa?

    Millaista joogaopettajakurssia te olette ajatelleet tai jo tehneet, mikä kurssissa vetää/veti puoleensa ja vastasiko se odotuksia? Kommentoi alla jos haluat jakaa omia kokemuksia ja/tai sinulla on jotain kysyttävää.

    SUP Joogaopettaja
    Kovaääninenkin joogaopettaja voi tarvita mikrofonia.

    Tallenna

  • Kuka omistaa joogan?

    Kuka omistaa joogan?

    Joogan suosion kasvaessa se saa jatkuvasti uudenlaisia muotoja. Jotkut niistä saaattavat tuntua hyvinkin kauaksi jalostetuilta versioilta siitä joogasta josta Patanjali kirjoittaa noin 5000 vuotta sitten kirjoitetuissa sutrissaan. Ja mitä mieltä olet joogakilpailuista? Niin absurdilta kun sanat ”jooga” ja ”kilpailu” kuulostavat samassa lauseessa, näitä kilpailuja järjestetään useissa eri maissa jo useamman vuoden ajan.

    Kirjoitin joogakilpailusta laajemmin englanniksi jutussa jonka voit lukea täältä. Joogakilpailuista ja muista joogan muodoista keskustelee myös Al Jazeeran toimittaja Bhanu Bhatnagar vuonna 2014 ilmestyneessä dokumentissaan ”Who Owns Yoga?” – Kuka omistaa joogan? 50 minuutin aikana Bhatnagar käy lävitse eri joogailmiöitä ja haastattelee eri tyylien joogaopettajia ympäri maailmaa. Vuoronsa saavat joogakilpailijoiden lisäksi kristillisen joogan opettaja, nyrkkeilyjooga, Sri Dharma Mittra, muutama intialainen guru ja moni muu. Suosittelen dokumentin katselemista kaikille jotka ovat kiinnostuneet joogasta ja siitä mitä se edustaa eri ihmisille.

    Mielenkiintoisen artikkelin joka pohdiskelee näitä samoja asioita suomeksi löytyy myös täältä.

     

  • Joogaa Troodos-vuoristossa

    Joogaa Troodos-vuoristossa

    YKn julistamaa kansainvälistä joogapäivää on vietetty vuonna 2015 lähtien 21. kesäkuuta. Aloitteen joogapäivän julistamiseksi teki Intian pääministeri Narendra Modi joulukuussa 2014 ja se hyväksyttiin YKn yleiskokouksessa melko yksimielisesti. Joogapäivän tarkoitus on lisätä tietoisuutta joogan hyödyistä ja siten edistää maailman väestön terveitä elintapoja. Päivää on alusta lähtien juhlittu ympäri maailmaa enemmän tai vähemmän suurissa joukkotapahtumissa. Esimerkiksi New Yorkin Times Squarella oli tänä vuonna joogaamassa yhteensä 12000 ihmistä seitsemän joogatunnin aikana.

    Intian High Commission Kyproksella järjesti joogapäivän kunniaksi iltajoogan Platresin kylän urheilukeskuksen jalkapallokentällä. Platres sijaitsee lähellä Kyproksen korkeinta huippua, Olympos-vuorta, hieman yli 1000 metrin korkeudessa. Ajomatkalla sinne saa nauttia upeista maisemista, tosin kiemuraiset ja kapeat tiet pitävät huolen siitä että maisemia varten on parempi pysähtyä tienvarteen. Lämpötila vuorilla on myös yleensä noin 10 astetta viileämpää kuin rannikolla ja keskiviikko-illan +16C ja raikas (eikä yhtään kostea!) ilma oli itselleni kovin mieleen.

    Alla olevat kuvat kertovat ajomatkasta ja tapahtumasta paremmin.

    CommandariaSign

    Watermelons Tie

    Roadsign

    Troodos-vuoristo

    Platres Athletic Centre Yoga Event MassYoga

     

  • Mitä on joogaterapia?

    Mitä on joogaterapia?

    Julkaisin version tästä tekstistä vanhassa blogissani viime vuoden puolella. Joogan suosion kasvaessa on kuitenkin tärkeää ymmärtää mitä eroa eri joogilla on ja sen takia päätin julkaista joogaterapiasta hieman päivitetyn version. On kaunis ajatus että kaikki jooga on terapeuttista, mutta jos vaikeasta reumasta kärsivän vie astangasta inspiraation saaneelle vinyasa-flow tunnille, tällaiselle ihmiselle päällimmäisenä tunteena tulee varmasti olemaan turhautuminen autuuden sijasta. Mitä siis on joogaterapia?

    Joogan eduista on tehty viime vuosina useita tutkimuksia jotka ovat selvästi osoittaneet kuinka joogasta voi olla apua mm. erilaisiin kiputiloihin, ahdistukseen, unettomuuteen ja sydäntauteihin. Viime vuosina lääkärit useissa länsimaissa ovatkin alkaneet yhtä useammin suosittelemaan potilaille joogaterapiaa. Koska joogaterapia on hyvin holistista, kokonaisvaltaista, sillä on myös usein positiivisia “sivuvaikutuksia”: se voi lievittää stressiä ja auttaa erilaisissa lihasten jännitystiloissa.

    Joogaterapian ja “normaalin” joogantunnin isoin ero on siinä, että terapia lähtee yksilön tarpeesta. Vaikka ryhmätunti joogaa tekee hyvää perusterveelle ihmiselle jolla ei ole mitään erityisiä vaivoja, se ei välttämättä ole se paras vaihtoehto esimerkiksi olkapääleikkauksesta toipuvalle tai polvivaivaiselle. Joogaterapia tapahtuukin yksityisohjauksessa tai pienryhmissä. Ei ole harvinaista että täsmälleen sama diagnoosi esiintyy ja oireilee hieman eritavalla jokaisessa ihmisessä. Tämän takia paras apu näihin vaivoihin on yleensä yksilöity harjoitus.

    Joogaterapian on hyvä olla myös säännöllistä: ohjatulla tunnilla voidaan käydä vain muutama asana/harjoitus kerrallaan sillä on tärkeää että nämä pystyy suorittamaan kotonakin “puhtaasti.” Tässä mielessä joogaterapia on hieman muistuttaa fysioterapiaa. Joogasta kun on kyse kuuluu harjoitteisiin myös hengitysharjoitukset ja/tai meditaatiota. Joogaterapioita löytyy useita erilaisia koulukuntia, mm. jotkut raskausajan joogatunnit voidaan laskea kuuluvan joukkoon, kuten myös tuolijoogan tms. Kaiken joogan ja joogaterapian perustana on kuitenkin Patanjalin joogasutrissa mainittu ahimsa, ei-väkivaltaisuuden periaate.

    Joogaterapeuteille ei ole tällä hetkellä yhtenäistä koulutusta (aivan kuin ei ole joogaopettajillakaan) mutta esimerkiksi USAsta ja Iso-Britaniasta löytyvät järjestöt jotka ylläpitävät standardeja, järjestävät koulutuksia tms. Itselle sopivan ohjaajan etsimiseen kannattaa käyttää siis aikaa saadakseen hyvän kuvan heidän taustoistaan ja persoonallisuudestaan. On myös hyvä puhua aina oman lääkärin kanssa jos joogaharjoituksen sopivuus mietityttää. Näin varmistetaan turvallinen ja kaikille mielekäs harjoittelu joka myös tuottaa tuloksia.

    Aiheesta voi lukea lisää alussa mainitsemastani artikkelista englanniksi täältä.

    Tallenna

  • Tiesitkö nämä joogaetiketistä?

    Tiesitkö nämä joogaetiketistä?

    Uuden harrastuksen, myös joogan, aloittaminen voi jännittää monesta eri syystä. Pidettiinpä osallistumasi tunnit sitten viimeisen päälle stailatussa joogastudiossa tai kyläkoulun jumppasalissa, on hyvä tietää muutamia kirjoittamattomia sääntöjä jotka pätevät kollektiivisissa joogaharjoituksissa ympäri maailmaa. Vaikka asana-harjoitus on yksilöllinen, yhteisessä tilassa oleminen vaatii muiden huomioon ottamista sillä näin varmistetaan miellyttävä ja kaikille turvallinen harjoitus. Monet alla olevista säännöistä ovat kuitenkin aika itsestäänselvyyksiä joten jos olet menossa ensimmäisille joogatunneillesi, muista ennen kaikkea nauttia kokemuksesta!

    Saavu paikalle ajoissa ja älä lähde tunnilta kesken pois

    Varsinkin tilassa jossa tunteja pidetään peräkanaa on paikalle syytä tulla hyvissä ajoin, sillä tunnit yleensä alkavat täsmällisesti kuten ilmoitettu. Jos joogasaliin pääsee ennen tunnin alkua voi levittää sinne maton ja keskittyä hengittämiseen ja rauhoittumiseen ennen harjoituksen alkamista. Jos jostain syystä saavut myöhässä livahda tunnille mahdollisimman huomaamattomasti (jos se on vielä mahdollista – jossain paikoissa tunnille ei päästetä jos se on jo alkanut.)

    Loppurentoutus, savasana, on tärkeä osa harjoitusta joten älä myöskään lähde pois tunnilta sen aikana. Jos jostain syystä sinun on pakko poistua paikalta ennen tunnin virallista loppua, informoi siitä opettajaa ennen tuntia ja asetu niin että voi poistua paikalta huomaamattomasti ennen loppurentoutuksen alkua.

    Pistä puhelin ja muut elektroniikka äänettömälle ja nauti hiljaisuudesta

    Tämä on varmaan se suurin itsestäänselvyys mutta mainitaanpa kuitenkin. Jos käytät kiliseviä koruja muista ottaa myös ne pois. Vaikka korut eivät itseäsi häiritsisikään, mattonaapuri voi olla eri mieltä. Ja jos puhelimesi jostain syystä jäi päälle ja alkaa soimaan tunnin aikana, älä hyvä ihminen jää tarkastelemaan kuka siellä soittelee puhumattakaan luuriin vastaamisesta. Näinkin on käynyt…

    Joogatunti voi olla myös hyvä mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin mutta (kovaääninen) keskustelu on syytä pitää harjoitussalin ulkopuolella. Monet haluavat käyttää ajan ennen harjoituksen alkamista hiljentymiseen, ja tunnin aikana keskustelu voi myös vaikeuttaa opetuksen seuraamista. Jos itselläsi on keskittymisvaikeuksia ei samaa ongelmaa tarvitse lähteä levittämään muillekin. Käytä hetki ajatustesi kokoamiseen, löydä hengityksesi rytmi uudestaan ja jatka joogaamista.

    Outdoor yoga

    Ole tietoinen ympäristöstäsi ja tilasta jonka otat

    Joogatunnit voivat olla tupaten täynnä joten muiden huomioon ottaminen auttaa sekä harjoituksen sujumiseen että hyvän energian luomiseen. Jos huone on aivan täynnä huomioi muut siirtämällä mattoja lähemmäksi toisiaan tarpeen mukaan, mielellään ennen kuin tarvitsee alkaa pyytelemään. Mahdollisuuksien mukaan matot kannattaa yrittää pistää lomittain niin että kaikilla on mahdollisuus nähdä opettaja – jos siis tulet saliin viimeisenä yritä olla parkkeeraamatta suoraan takana olevasi eteen. Tarkista myös etäisyys vieressä oleviin ihmisiin ja ole tietoinen tilasta jota tarvitset eri asanoita varten ettet vahingossa lätkäytä vieressä olevia harjoituksen aikana. Viimeiseksi, katso minne astut – kävelyä muiden joogamattojen ylitse pidetään yleensä epäkunnioittavana. Lopuksi muista että meillä kaikilla on hyviä ja huonoja päiviä: hymyile ystävällisesti juuri sille tyypille joka vaikuttaa sitä eniten kaipaavan.

    Puhtaus ennen kaikkea!

    Joogaharjoitus tehdään aina paljain jaloin (poikkeuksena joogaa varten tehdyt liukuesteiset varvassukat), joskin loppurentoutuksen aikana voit vetää lämmintä päällesi. Jätä kuitenkin jalkineet joogatilan ulkopuolelle ja poista sukat jalasta harjoituksen alkaessa. Jos hikoilet paljon, voit ottaa mukaasi pyyhkeen – tämä voi olla myös turvallisuuskysymys sillä jotkut joogamatot saattavat muuttua hikoilun myötä todella liukkaiksi. Jos käytät lainamattoa tarkasta onko paikalla suihkepullo tai muu puhdistusaine jolla voit pyyhkiä maton harjoituksen jälkeen, ja vie matot ja muut apuvälineet takaisin niille tarkoitetuille paikoille. Muista myös mahdolliset hajuherkkyydet – voimakkaat parfyymit tai muiden kosmetiikkatuotteiden hajut leviävät nopeasti ympäri salia.

    Kuuntele (itseäsi), kokeile eri versioita ja keskity omaan harjoitukseesi

    Joogasta voi olla apua moneen eri vaivaan mutta mikään ihmelääke se ei ole ja loukkaantumisetkin ovat mahdollisia jos yrittää pakottaa itseään asanoihin omaa kehoaan kuuntelematta. Ilmoita myös opettajalle etukäteen jos sinulla on olemassa oleva vaiva jotta hän osaa tarjota sinulle vaihtoehtoisia liikkeitä. Kukaan ei myöskään pakota sinua tekemään kaikkea: jos olo alkaa tuntumaan huonolta tai joku liike ei vain tunnu sillä hetkellä sopivalta, voit aina ottaa lepohetken omalla matollasi, hiljaisuudessa. Opettaja voi antaa ohjeita mutta kukaan muu ei ole pääsi sisällä ja sen takia omien fiiliksien kuuntelu tunnin aikana on ensisijaisen tärkeää. Jos et ole varma sopiiko jooga sinulle liikuntamuotona, keskustele aina etukäteen lääkärin kanssa.

    Vaikka olisit fyysisesti täydellisessä kunnossa, koita unohtaa harjoituksen aikana kaikki päässä olevat mielikuvat miltä kuvittelet joogan näyttävän. Usein joogasaleissa ei ole edes peilejä, ja vieruskaverisi tekee omaa harjoitustaan – on mahdotonta tietää mikä hänen taustansa ja pään sisäinen mielentila ja tuntemukset ovat joten itsensä vertailu muihin on hyödytöntä. Keskity siis itseesi, kuuntele opettajaa ja kokeile eri variaatioita löytääksesi ne, jotka tuntuvat parhailta. Kukaan ei aloita mitään uutta asiaa mestarina ja jooga ei ole tästä poikkeus.

    Jooga ei ole pelkästään fyysinen harjoitus ja sen voi ottaa mukaan elämän kaikkiin osa-alueisiin

    Joogatunteja on erilaisia ja kaikilla niistä ei käsitellä filosofisempia aspekteja ollenkaan. Jos nämä asiat kuitenkin kiinnostavat voit ensihätään lukea aiemmat postaukseni yamaoista ja niyamoista.

    Namaste

     

    Tallenna

  • 7 x Joogan inspiroimaa vinkkia stressin hallintaan

    7 x Joogan inspiroimaa vinkkia stressin hallintaan

    Mennyt viikko oli henkisen hyvinvoinnin teemaviikko (ainakin joissain maissa) mutta aihe on ajankohtainen vuoden jokaisena päivänä. Hengen ja mielen hyvinvointi kun on paljon muutakin kuin mielenterveysongelmien välttäminen. Koulu ja opiskelu, työelämän vaatimukset ja ihmissuhteet aiheuttavat useimmille meistä stressiä ja ahdistusta jossain vaiheessa elämään. Vaikka näitä tilanteita on hankala välttää kokonaan, voi joogasta löytyä iso apu elämän vaikeiden vaiheiden helpottamiseksi. Alla muutamia keinoja miten.

    1. Hengittäminen – pranayama – ja erilaiset hengitysharjoitukset auttavat rauhoittamaan mieltä ja helpottavat ahdistusta. Kirjoitin muutamista harjoituksista aiemmin tässä postauksessa mutta sisään- ja uloshengitys nenän kautta on tehokas harjoitus jo yksinäänkin. Kokeile laskea hiljaa mielessäsi kolmeen tai neljään sekä sisään että uloshengittäessäsi. Näin hengityksen rytmi pysyy tasaisena ja laskiessa muiden ajatusten päässä pyöriminen on mahdotonta.

    2. Jooga-asanat auttavat rentouttamaan kehoa ja auttavat mieltä keskittymään. Hyviä asanoita ahdistukseen ovat eteenpäintaivutus, alaspäin katsova koira, silta-asana ja tietenkin kuolleen miehen asana. Jo 10 minuutin päivittäisellä harjoittelulla voi olla positiivinen vaikutus mieleen.

    Bridge pose

    3. Sanotaan että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Järjestelmällinen joogaharjoitus voi auttaa siirtämään saman suunnitelmallisuuden elämän muihin osa-alueisiin. Hyvä ennakointi auttaa sietämään stressiä paremmin silloinkin kun suunnitelmat muuttuvat kesken matkan.

    4. Voimalauseet voivat tuntua alkuun hölmöiltä mutta joskus eteen osuu sanonta joka resonoi. Päivän voi vaikka aloittaa lupaamalla tehdä parhaansa joka asian suhteen – näin myös toimiessa jossittelu ja harmittelu jaa myös vähemmälle kun tietää tehneensä vilpittömästi sen minkä sillä oli paras mahdollinen suoritus. Muista myös nämä asiat ja ole itsellesi armollinen.

    5. Yksi joogan keskeisistä teemoista on tietoisuus siitä, että kaikki on väliaikaista. Oli olo tai tilanne kuinka kamala tahansa, ja vaikka ne tuntuvat kestävän ikuisesti, asiat tulevat muuttumaan. Aivan varmasti.

    6. Erilaiset meditaatioharjoitukset tarvitsevat vain muutaman minuutin ja niitä varten löytyy myös erilaisia applikaatioita. Ottamalla päivittäin hetken aikaa oman mielentilan tarkasteluun voi tuntua alkuun hankalalta mutta omien ärsykkeiden tunnistaminen mahdollistaa selviytymismekanismien luomisen hankalia tilanteita varten. Alun vaivannäkö maksaa siis itsensä takaisin ajan kanssa.

    7. Jos stressi ja ahdistus eivät ota helpottaakseen, ehkä edessä on kokonainen elämäntyylin muutos tai ainakin sen suunnittelu. Inspiraatiota tätä varten voi hakea vaikka aiemmista yama ja niyama-postauksistani.

    To the beach

    Tallenna

    Tallenna

    Tallenna

    Tallenna

    Tallenna

    Tallenna

  • Joogafilosofiaa: Niyamat eli yksilön suhde itseensä

    Joogafilosofiaa: Niyamat eli yksilön suhde itseensä

    Patanjalin Joogasutrissa esitellyn kahdeksanhaaraisen polun (“systeemin”) ensimmäinen askel, yamat, kuvailee kuinka saavuttaa harmoninen ja rauhanomainen asenne ulkomaailman kanssa. Toinen askele näissä kahdeksassa eettisessä neuvossa, niyamat, keskittyy puolestaan suhteeseen oman itsemme kanssa. Niyamoja voi kuvailla eräänlaisiksi mielen, kehon ja aistien treenaamiseksi matkalla kohti korkeampaa tietoisuutta ja täydellistä vapautta.

    Jos tämä kuulostaa hieman liian haastavalta tavoitteelta tähän hetkeen mikään ei kuitenkaan estä pohtimasta niyamoja kevyemmällä tavalla, tutustumalla niiden ideaan ja miettimällä kuinka ne istuvat (tai eivät) omaan elämään tällä hetkellä.

    Saucha

    Saucha viittaa sekä ruumiin ja mielen puhdistukseen ja puhtauteen. Ideana on että tarvitsemme kirkkaan ja selkeän mielen saavuttaaksemme tyyneyden tilan. Tämä tila on välttämätön jos haluamme päästä korkeimman viisauden ja vapauden asteelle. Saucha ei kuitenkaan vaadi että elämme elämäämme steriilisti. Järjestys ja puhtaus auttavat paljon (eli Kon-Marit esiin jossei ole jo!) mutta meidän on pidettävä mielessä myös isommat kokonaisuudet: kenen kanssa vietämme aikaamme, miten vietämme vapaa-aikaamme (ts. baarit vs ulkoilmassa oleskelu) ja luonnollisesti myös millaista ruokaa ja juomaa suuhumme pistämme. Saucha on yksi joogasutrissa mainituista elementeistä jotka selittävät minkä takia monet joogaajat ovat vegaaneja.

    img_20170131_143642.jpg
    Mitäs sinne suuhun tuli taas pistettyä?

    Santosha

    Santosha tarkoittaa tyytyväisyyttä tai onnellisuutta. Sivistyssanakirja määrittelee onnellisuuden sanoilla suotuisuus ja otollisuus. Synonyymeiksi tarjoiltiin seuraavia vaihtoehtoja: onni, autuus, iloisuus, pirteys, tyytyväisyys, mielenrauha, nautinto, ilo, hyvinvointi, elämänilo.

    Joogasutrien mukaan ongelma onnellisuuden saavuttamiseksi on oma egomme ja valitettava tosiasia että ihmisluonto helposti havittelee aina jotain lisää ja/tai jotain muuta: omasta mielestämme parempia asana-harjoituksia, täydellisiä ihmissuhteita, parempaa urakehitystä, enemmän tavaroita ja matkoja… Onnellisuus tulee kuitenkin ymmärtämällä että meillä on jo kaikkea mitä tarvitsemme ja osoittamalla kiitollisuutta sitä kohtaan.

    Tästä asiasta on viime aikoina kirjoitettu niin paljon että ei tästä sen enempää. Santoshan saavuttaminen kun vaatii harjoittelua itsemme ja ajatustemme kanssa ennemminkuin siitä loputtomasti lukemista.

    Tapas

    Tapas on aikojen saatossa käännetty monella eri tavalla mutta suomeksi se selittyy parhaiten sanalla “itsekuri.” Tapas on se prosessi jonka käymme lävitse kun teemme (tai pakotamme itsemme tekemään) jotain joka ei yhtään huvittaisi mutta jonka tiedämme olevan meille hyvästä. Ajatuksena on että itsekuri ja vaivannäkö jota käytämme on eräänlainen sisäinen liekki joka poistaa meistä epäpuhtauksia ja vahvistaa sekä ruumista ja mieltä. Tapas auttaa meitä pääsemään irti epäterveellisistä tavoista ja luomaan uusia, terveellisiä rutiineja.

    Esimerkkinä tapaksen toiminnasta ovat mm. ne salitreenit, aamulenkit ja joogaharjoitukset jotka eivät yhtään huvittaneet mutta joiden jälkeen olo on todella hyvä. Tällaisen suorituksen jälkeen voi myös tehdä mieli syödä terveellisemmin ja siten luoda uusia terveellisiä tapoja.

    img_20170128_175913.jpg
    Näihin lenkkimaastoihin lähtemiseen ei kauheasti itsekuria tarvitse.

    Svadhyaha

    Svadhyaha on itsetutkimusta ja pyrkimystä kasvattamaan tietoisuutta mitä itsemme sisällä tapahtuu. Lopullinen päämäärä on päästä yhteyteen todellisen luontomme kanssa jossa joogasutrien mukaan olemme yhtä kaiken meitä ympäröivän kanssa, puhtaassa totuudessa.

    Useimmille meistä tämä vaikuttaa hieman turhan kunnianhimoiselta pyrkimykseltä mutta Svadhyahan voi helposti aloittaa miettimällä omia toimintatapojaan ja reaktioitaan eri tilanteissa: Mitkä asiat saavat meidät ärtymään ja mikä niissä oikein ärsyttää. Jos esimerkiksi juna pysähtyy raiteille kesken matkan, ärsyynnymme helposti koska tiedämme myöhästyvämme töistä. Mutta minkä takia myöhästyminen ärsyttää meitä? Onko se, koska joku on siellä meitä odottamassa vai mikä? Entä ovatko ruokatottumuksemme sellaiset joihin olemme tyytyväisiä vai haaveilemmeko muuttavamme niissä jotain? Kuinka pääsemme tavoitteeseemme ja onko tämä tavoite sellainen johon päästyämme se tulee pysymään tapana?

    Tämän tyylinen itsetutkistelu on tärkeää suorittaa empaattisesti ja ymmärtäväisesti itseään kohtaan, mutta myös käyttää sen tukena tekstejä jotka tukevat sitä, vaikkapa joogasutria tai muita hengellisiä tekstejä. Näin perspektiivi säilyy ja ymmärrämme paremmin kuin useimmat tuntemukset ja “ihmisyyden haasteet” ovat universaaleja ja tuttuja meille monille, taustasta riippumatta. Tämä myös takaa ettei harjoittamamme svadhyaha pyöri vain oman navan ympärillä. Ajan kanssa tällainen harjoittelu tekee meistä tasapainoisempia, rauhallisempia ja tyytyväisiä, sekä itseämme että muita kohtaan.

    Ishvara Prandihana

    Ishvara Pranadihana viittaa kykyyn hellittää, “päästää irti” ja antautua korkeamman voiman johdatettavaksi (mikä se korkein voima tai energia sitten itse kullekin on.) Yksinkertaistettuna tämä tarkoittaa omasta egosta luopumista (tai ainakin sen yrittämistä) ja omistamalla elämänsä (tai joogaharjoituksensa tms.) korkeammalle taholle. Jo tämän omistautumisen osoittaminen muistuttaa meitä yhteydestämme johonkin isompaan ja on merkki luottamuksesta että tämä voima vie meitä universaalia totuutta kohti.

    Tämä teksti on käännetty alkuperäisestä englanniksi kirjoittamasti versiosta jossa lähdeaineistona on käytetty seuraavia sivustoja ja kirjoja:

    wp-image-935548709jpg.jpeg

    Tallenna

  • Joogafilosofiaa: Yamat eli yksilön suhde ympäristöön

    Joogafilosofiaa: Yamat eli yksilön suhde ympäristöön

    Kirjoitin aiemmin lyhyesti joogan kahdeksasta raajasta kuten Patanjali on ne kirjannut joogasutrissaan. Useat meistä tuntevat ainakin konsepteina pranayaman (hengitysharjoitukset), asanat (fyysisen harjoituksen) ja meditaation. Ensimmäinen raajoista on kuitenkin Yama joka kirjaa rajoituksia ja sosiaalisia käyttäytymisohjeita joita joogin tulisi noudattaa elämässään. Mikä olisikaan parempi aihe tammikuulle?

    Ahimsa

    Väkivallattomuus (”ei-tarkoituksellinen-vahingoittaminen.”) Ahimsa ei tarkoita pelkästään fyysisen väkivallan karttamista vaan väkivaltaa myös ajatusten tasolla, toisiamme ja itseämme kohtaan. Puhutko muille (ja muista) ystävällisesti, entä riittääkö itsellesi myötätuntoa jos et mennytkään työpäivän jälkeen lenkille vaan istuit sen sijaan television eteen? Ahimsa ei kuitenkaan tarkoita että kaikkeen pitäisi suhteutua rakkaudella ja lempeydellä: meillä on kaikilla oikeus puolustaa itseämme jos tällä vältetään suurempi väkivalta.

    Satya

    Totuudellisuus ajatuksissa, sanoissa ja käytöksessä. Satya kuitenkin vaatii meitä ymmärtämään että totuus voi olla suurempi kuin oma näkemyksemme asiasta, ja että mielipiteet eivät ole sama asia kuin totuus. Satya ”toimii” myös ahimsan piirissä joten se ei oikeuta päästämään suustansa loukkauksia, olivat ne kuinka totta tahansa.

    img_0136

    Asteya

    Älä varasta, mitään. Ei tavaroita, toisten aikaa, työideoita, energiaa tai hyvää mieltä. Maksa myös lainasi takaisin.

    Brahmacarya

    Pidättyväisyys, elinvoiman säästäminen. Brahmacaryasta puhutaan usein selibaatin yhteydessä mutta tarkempi merkitys on energian säästäminen. Esimerkiksi erilaiset tunnekuohut vievät paljon energiaa joista seuraa väsymys: Brahmacarya kutsuukin meitä olemaan tunteitemme herroja ja käyttäytymään rauhallisesti ja harkitusti mutta myös pakottamatta ja väkipakolla.

    Aparigraha

    Tämä viittaa kohtuullisuuteen kulutuksessa ja ahneuden välttämättä. Me emme ole mitä omistamme ja kiintymys tavaroihin on tietynlaista orjuutta. Kyseessä on siis tietynlainen Kon Mari-ajatus: meidän pitää pystyä luopumaan siitä mitä emme tarvitse. Aparigraha viittaa myös käyttäytymismalleihin ja ajatuksiin. Olemme kaikki kyvykkäitä haastamaan vanhat ajatuksemme ja tapamme: Voimme vaikka vaihtaa äänestämäämme puoluetta jos parempi ehdokas löytyy toisesta puolueesta, tai sanomaan ”ei” tilanteissa joissa tähän asti olemme sanoneet aina ”kyllä.”

    Yamoista voisi kirjoittaa loputtomiin mutta herättikö tämä lyhyt esittely ajatuksia ja/tai kysymyksiä?

    Finland in December

    Tallenna

  • Lisää lukemista joogan terveysvaikutuksista

    Lisää lukemista joogan terveysvaikutuksista

    img_3814
    Aurinko laski taas eilen illalla.

    Ystäväni kysyi minulta lisää linkkejä artikkeleihin jossa keskustellaan joogan hyödyistä, sekä niistä päänsisäisitä että fyysisitä. Kokosin eilen kasan englanninkielisiä linkkejä postaukseen. En suoraan sanoen uskonut löytäväni kovinkaan paljon suomenkielistä materiaalia jota en olisi jo käynyt lävitse mutta löytyihän niitä. Löytyi tosin paljon muutakin hämärää joogaan liittyvää mutta keskitytään nyt näihin tieteellisempiin linkkeihin.

    Liinanblogissa on pari hyvää kirjoitusta joogan ja terveyden yhteyksistä, joissa kummassakin on lopussa viitteet lähdeaineistoon. Jutut löytyvät täältä ja täältä.

    Yleisesti joogan fyysistä eduista voi lukea tästä. On syytä mainita että joogan vaikutusta fyysisen kunnon parantamiseen tutkivissa kokeissa on voitu käyttää joogan eri tyylejä, jonka takia tulokset liittyen varsinkin kunnon kohoamiseen ovat vaihtelevia. Uskon että on kuitenkin helppo ymmärtää että kahden tunnin ashtanga-harjoitus voi nostaa sykettä aika reippaasti. Ja jos et, tee tämä ja kerro miltä tuntui.

    img_3724

    Mikä sitten on rasittavaa joogaa? Tämä artikkeli Kauneus ja Terveys-lehden sivuilta vastaa! Itse en ole käynyt Sivanda-joogassa, kaikki muut mainitut muodot ovat tuttuja.

    Maikkarikin on listannut joogan terveyshyötyjä ja YLEn arkistoista löytyi juttu hot joogasta.

    Näin. Mitä vielä lisää?

     

     

     

    Tallenna

    Tallenna