On The Same Time Zone

Tag: Hyvinvointi

Apua! Millaiselle joogatunnille suunnata?
Joogaamisesta kiinnostunut voi aikatauluunsa sopivaa tuntia itselleen etsiessä hämmentyä siitä, kuinka monenlaisia joogatyylivaihtoehtoja onkaan tarjolla. Tuntien kirjo ja niiden välillä eksoottisilta kuulostavista nimistä voi pahimmillaan tulla kynnyskysymys tunnille menemiseen, varsinkin jos muiden kanssa samassa tilassa harrastaminen ei ole sitä itselleen ominta ajanvietettä.
Erilaisten tuntinimikkeiden ja joogatyylien takaa löytyy paljon samankaltaisuuksia. Joogan peruspilareiden tärkeys ja hyöty eivät ole muuttuneet vuosituhansien kuluessa mihinkään: hengitysharjoitukset (pranayama), meditaatio ja jooga-asennot eli asanat löytyvät useimmilta tunneilta, eri painotuksin.
Jotta itselle mieluisa tunti olisi kuitenkin helpompi löytää, on alla lyhyet kuvaukset yleisimpien joogatuntityyppien sisällöstä. On kuitenkin hyvä muistaa että joogan alasuuntauksia löytyy nykyään joka lähtöön joten samanniminen joogatunti voi näyttää ja tuntua hyvinkin erilaiselta. Myös jokainen opettaja tekee tunnista omannäköisensä ja niinpä omat suosikkitunnit löytyvätkin parhaiten kokeilemalla.
Hatha
Kaikki joogan eri muodot joihin kuuluu asana-harjoitus perustuvat hatha-joogaan. Hatha jooga on lempeä joogan muoto joka soveltuu hyvin aloittelijoille sekä esimerkiksi nivelsäryistä kärsiville koska tunneilla käydään usein lävitse joogan ”perusasanoita” rauhalliseen tahtiin. Hathassa korostuvat oikea hengitystekniikka, kehonhallinta ja mielenrauha
Hathajoogan ”alalajeja” ovat esimerkiksi dynaaminen hatha joka nimensä mukaan nostaa sykettä (todennäköisesti) hieman enemmän, hatha flow ja hatha bliss.
Astanga
Astanga-joogaa kutsutaan usein voimajoogaksi sen fyysisyyden vuoksi. Astangaharjoitus koostuu aina samasta sarjasta jossa asanat tehdään aina samassa järjestyksessä. Sarjoja löytyy useampia mutta jo ensimmäisessä riittää (jokapäiväistä) työtä vuosikausiksi. Astanga-tunnit voivat olla ohjattuja jolloin asanat tehdään opettajan tahdissa, tai perinteisimpiä Mysore-tunteja joissa harjoitus tehdään omaan tahtiin, paikalla olevan opettajan valvoessa ja avustaessa harjoittelua tarpeen mukaan.
Astangaan pääsee varmasti helpoiten sisään osallistumalla alkeiskurssille jossa jo muitakin joogalajeja harrastanut varmasti oppii paljon uutta, sekä itsestään että itse asana-harjoituksesta. Pikainen googlaus paljastaa että alkeiskursseja löytyy useassa eri muodossa ympäri Suomea tämänkin kevään ja kesän aikana.
Vinyasa Flow
Vinyasa-tunnit ovat varmaan yksi yleisimmistä joogatuntinimikkeistä joita tulee vastaan. Vinyasa tarkoittaa hengityksen ja liikkeen yhdistämistä, yleensä niin että jokaiseen liikkeeseen kuuluu yksi hengitys. Vinyasa-tunnilla asanat siis yhdistyvät toisiinsa jatkuvana sarjana. Jokainen vinyasa flow tunti on yleensä erilainen ja samalla opettajalla on normaalisti useampi erilainen sarja takataskussa. Tämä vinyasa-tuntien loputon monipuolisuus on varmasti yksi syy niiden kovaan suosioon länsimaissa. Samoin kun hatha-joogaa, vinyasa tunteja löytyy useiden erilaisten nimikkeiden takaa, esimerkiksi dynaaminen vinyasa flow, hidas vinyasa flow ja lämmin vinyasa flow.
Monet vinyasa-tunnit sopivat myös aloittelijoille (ellei tunnin kuvauksessa ole toisin mainittu – tämä on aina hyvä tarkistaa etukäteen), tosin mahdollisista liikuntarajoitteista/vammoista on aina syytä kertoa opettajalle ennen harjoituksen alkua, kaikilla joogatunneilla. Asanaharjoitus ei ole koskaan täysin riskivapaata harjoittelua, varsinkaan jos liikkeitä ei suoriteta oikein ja omaa kehoa kuunnellen.
Iyengar
Iyengarjooga on yksi maailman laajimmalle levinneistä joogamuodoista mutta ei kuitenkaan ehkä yhtä tunnettu kuin hatha- tai astangajooga. Iyengarjoogan kehitti Intialainen BKS Iyengar (1918-2014.) Tämä tyylisuunta painottaa asanoiden erittäin tarkkaa linjausta, kehon hyvää asentoa ja nivelten tuomista suotuisaan asentoon suhteessa toisiinsa. Iyengarissa käytetään myös paljon erilaisia apuvälineitä kuten hihnoja, blokkeja ja joogavilttejä. Nämä auttavat kaikentasoisia- ja kuntoisia ihmisia pääsemään asanoihin oikeassa linjauksessa ja siten minimoivat mahdolliset loukkaantumiset tai rasitusvammat.
Kirjoitin vuosi sitten Iyengar joogasta enemmän tässä jutussa.
Kundalini
Tunnen kundaliinijoogan periaatteita huonosti joten ilman taustatutkimusta ainut tarkoin asia jonka olisin osannut sanoa on että nämä ovat niitä joogatyyppejä jotka usein pukeutuvat kokovalkoisiin.
Kundaliinijooga.fi sivut kertovat kundaliinijoogan olevan ”fyysistä ja meditatiivista joogaa” jota usein kutsutaan myös ”tietoisuuden joogaksi.” Kundaliinijooga sisältää kriyoja (tarkasti määriteltyjä liikesarjoja), meditaatioita ja hengitysharjoituksia (pranayama). Tunnit sisältävät myös alku- ja loppumantrat. Kundaliinia sanotaan usein hieman hengellisemmäksi joogatyyliksi verrattuna edellä mainittuihin.
Ja ne valkoiset vaatteet? Tunneille saa totta kai mennä minkä värisissä vaatteissa tahansa mutta valkoinen vaatetuksen sanotaan vahvistavan yksilöiden auraa ja siten suojelevan heitä epäsuotuisilta asioilta.
Yllämainittujen lisäksi löytyy tietenkin tunteja kasalla muita nimikkeitä: on tuolijoogaa, ilmajoogaa, SUP-joogaa, joogaa selkäsärkyyn, kaljajoogaa ja joogaa kissojen, koirien ja vuohien kanssa.
Millainen on oma lempijoogatuntisi ja miksi?
March 26, 2018
7 X Lukemani Joogakirja
Ystäväni kysyi eilen vinkkejä hyviin joogakirjoihin joten päätin uudelleen julkaista puolitoista vuotta sitten julkaisemani postauksen aiheesta, mikään kuin ei ole muuttunut.
Joogakirjallisuus ei ole mikään uusi asia. Ensimmäinen koottu teksti joogasta kirjallisessa muodossa, Patanjalin joogasutrat, on koottu noin vuoden 400 jKr aikoihin (ajasta ei ole varmaa tietoa ja sen takia päivänmäärissä voi näkyä eroja.) Bhagavad Gita, toinen teksti jossa viitataan joogaan, epäillään taas olevan ajalta ennen ajanlaskun alkua.
Tässä tekstissä tuon esille kirjoja joista on ollut minulle hyötyä joogaopiskelussani. Osaa kirjoista tutkin melkein joka päivä esimerkiksi tunteja suunnitellessa, osan olen lukenut vain kerran, mutta kaikista olen saanut jotain irti. Lista ei olen kovinkaan raflaava jo joogakirjallisuuteen tutustuneille, ja kaikki alla olevat kirjat löytyvät esim. Amazonin eniten myytyjen joogakirjojen listalta. Koska alan kirjoja on kuitenkin nykyään valtavasti voi tästä listasta olla iloa jollekin.
Moni ihminen saa ensikosketuksensa joogaa fyysisen asana-harjoituksen kautta. Suosittelen kaikille joogasta kiinnostuneille myös tutustumista joogaan muihin osiin asanoiden lisäksi. Hyvä paikka aloittaa on tutustua Patanjalin joogasutriin (”virallisesti” suomeksi käytetään ilmeisesti muotoa Patanjalin jooga-ajatelmat.) Tiivistetysti teos kertoo mitä jooga on, 196 sutran (tai ajatelman) muodossa. Ajatelmat on jaettu neljään eri jaksoon, padaan. Teoksesta on olemassa suoria käännöksiä englanniksi mutta helpompi lähtökohta on lukea teos jossa käännöksen lisäksi on kirjoittajan kommentit ja analyysit sutrista. Näitä tekstikirjoja on olemassa myös useita, omani on Reverend Jaganath Carreran ”Inside The Yoga Sutras” joka aukeni minusta suht’helposti vaikka se ei kovin kevyttä lukemista ole. Joogaliiton ja Adlibriksen pikainen googlailu kertoo sutria tulkanneen ja tutkineen suomeksi ainakin Elvi Saari,Tuomo Suntola ja Uuno Pore. Itse en ole näihin ehtinyt vielä tutustumaan.
Useat joogakirjat tuovat esille joogan eri puolia filosofiasta, hengitysharjoituksista ja meditaatiosta aina asanaharjoituksiin. Yksi maineikkaimmista teoksista on B.S.K. Iyengarin ”Light on Yoga – The Definite Guide to Yoga Practise.” Itselleni parasta antia kirjassa ovat vanhat mustavalkoiset valokuvat eri asanoista. Kuvien lisäksi kirjassa on seikkaperäiset selostukset kuinka asanoihin päästään. Pinnallisesti pidän myös siitä on että kirja on mielestäni todella kaunis päältäpäin mutta paperikantiseksi kirjaksi se on todella painava ja siksi ei parasta matkaluettavaa (kokeiltu on ja kirja on kulmistansa sen näköinen…)
Donna Farhin ”Yoga Mind, Body & Spirit – A Return to Wholeness” on myös kattava mutta ei itselleni tyylillisesti ehkä se mieluisin luettava. Kirjassa on todella selkeät kuvat joissa käytetään paljon eri proppeja, tästä pidin paljon. Omistamassani versiossa on laajat marginaalit joihin voi kirjoittaa omia havaintojaan. Donna Farhin kirjoja on myös suomennettu, en tosin ole varma onko juuri tämä teos.
Suosikkikirjani tästä joukosta on T.K.V. Desikacharin ”The Heart of Yoga – Developing a Personal Practise.” Kirja on erittäin helppolukuinen ja osa kirjasta on haastattelumuodossa. Teos kattaa edellisen kirjan tavoin niin fyysiset kuin hengitysharjoitukset sekä meditaation. Kokonainen kappale kirjassa on myös omistettu Patanjalin jooga-ajatuksien käännökselle ja tulkinnalle. Tätä kirjaa oli helppo lukea esimerkiksi lentokoneessa.
On myös useita kirjoja jotka keskittyvät lähinnä anatomiaan. Tässä joukoissa yksi suosituimmista tuntuu olevan Leslie Kaminoffin ja Amy Matthewsin ”Yoga Anatomy.” Löysin tämän AdLibriksestäkin ja mietin useammankin tovin mistä lähtien anatoomia on suomeksi kirjoitettu kahdella oolla. Jossain vaiheessa tajusin että kyseessä on eestin kielinen käännös kirjasta (Jooganatoomia), suomalaista versiota en löytänyt. Tässä kirjassa on selkeä kuvitus mitä tapahtuu kehossa ”pinnan alla” ja jokaisen asanan kohdalla kerrotaan selkeästi mitä sen aikana tapahtuu nivelissä ja lihaksissa, ja kuinka hengitys toimii asennossa. Tätä kirjaa selailen/luen useamman kerran viikossa kun haluan tarkistaa jonkin yksityiskohdan asanasta jonka haluan sisällyttää seuraavaan joogasarjaan tms.
Omistan myös Dr Ray Longin kaksi kirjaa, ”The Key Muscles of Yoga” ja ”The Key Poses of Yoga.” Myönnettäköön että minua viehätti varsinkin kirjan isot kuvat (koska iso kuva = helppous?) ja selkeitä kirjat ovatkin. Kirjoja on helppo katsoa myös harjoituksen aikana toisin kuin edellä mainittuja jotka ovat enemmänkin ”istu alas ja lue muistiinpanojen kanssa” tyylisiä.
Mitä joogakirjoja sinä suosittelisit?
March 6, 2018
Uuden vuoden päätökset ja kuinka saada niistä jotain irti
Pitäisikö niitä ensinnäkin kutsua lupauksiksi vai päätöksiksi vai lupauksiksi… Ulkosuomalaisen korvaan ”lupaus” kuulostaa hieman löysemmältä, sellaiselta ”yritetään nyt” menolta. Päätös taas on voimakas sana, ”minähän päätän, perkele!” Vaikka päätöksien ei halua tietenkään aiheuttaa liikoja stressitiloja ja mielipahaa on syytä kuitenkin valmistautua näkemään jonkinasteista vaivaa niiden eteen.
Oman elämän isoja ja pieniä päätöksiä voi tietenkin tehdä joka päivä, vaikka keskellä päivää, sen sijaan että odottaisi huomista, ”parempaa hetkeä” tai uutta vuotta. Päätöksien ei myöskään tarvitse olla koko loppuelämää koskevia (noin teoriassa.) Jokainen elämäntapa- ja yritysvalmentaja (sekä naistenlehti) kertoo että tavoitteissaan onnistuu parhaiten kun ne pilkkoo pieniin osiin ja keskittyy niihin ”nyt tällä hetkellä” tyylisesti, sen sijaan että uupuisi jo lähtömetreillä vuoren kokoiselta tuntuvaa urakkaa ajatellessa.
Alla pari muuta vinkkiä jotka otan itse käyttöön, jahka tästä välipäivien suunnittelujaksosta ja maasta toiseen siirtymisestä pääsen tämänhetkiseen omaan kotiin Lontooseen.
Tukkimiehen kirjanpito vanhan kunnon ruutupaperin kanssa!
Ostin lentokentältä Lontoossa matkalukemiseksi Courrier – Stories of Modern Business-nimisen lehden jonka yhdessä kolumnissa puhuttiin kuinka helppoa on tehdä lupauksia mutta sitäkin haasteellisempaa pitää niistä kiinni. Kirjoittaja itse käytti 90 päivän tipattoman ylläpitämiseksi Jerry Seinfieldiltä oppimaansa kikkaa jossa jokainen päivä jona haaste on pitänyt (tai se on suoritettu) merkataan ruutupaperille X:llä. Mitä enemmän x:iä näet edessäsi päivien kuluessa, sitä todennäköisemmin sitoudut yhä enemmän haasteeseen – ja saat sen suoritettua (tai jopa muodostettua uuden tavan.) Tämä teoria perustuu dopamiiniin jota tehtävän suorittamisen aiheuttama mielihyvä tuottaa elimistössämme. Lisäksi visuaalinen havainto rivistä x-merkkejä taas puolestaan kannustaa jatkamaan vaikka mielessä kävisikin ajatus että ”jos mä nyt tän yhden kerran jättäisin välistä…” Ajatus tyhjästä ruudusta kaikkien ”onnistuneiden” päivien jälkeen voi hyvinkin estää lipsahduksen ruodusta. Loppupeleissä kyse ei tietenkään ole sen kummemmasta kuin tahdonvoimasta mutta jos se tuntuu heikolta, ruutupaperista ja kynästä voi hyvinkin olla apua.
Kalenteri joka on suunniteltu motivoimaan ja potkimaan eteenpäin!
Olen niitä ihmisiä jotka rakastavat listoja, suunnittelua, mindmappeja ja eriväristen kynien ja tarralappujen käyttämistä. Nuorempana olin näiden käytössä todella hyvä, niin että 25-vuotiaana totesin tehneeni kaiken mitä siihen ikään mennessä olin haaveillutkin tekemäni – elämäni aikana. Korporaatiourani aikana Outlook ja ”joku muu” hoiti suurimman osan päivieni suunnittelusta ja parin vuoden downshiftauksen aikana taas kaikki asiat ovat pysyneet päässäni. Jälkimmäinen on totta kai hienoa ja tarpeenkin meille kaikille, ainakin hetkellisesti, mutta se ei välttämättä auta luomaan ja hahmottamaan tavoitteita, edes niitä pieniä. Vuonna 2017 tein hiljaisen laskun parempaa suunnitelmallisuutta kohti bullet journalia käyttäen mutta vuodella 2018 otan astetta järeämmät aseet käyttöön! Löysin Englannissa suunnitellun ja palkintoja voittaneen (Vuoden 2018 Paras kalenteri UK Calendar Awardseissa – todellakin herätti uteliaisuuden ) Trigg-kalenterin josta esimerkiksi löytyy teema jokaiselle kuukaudelle sekä erilliset vuosisuunnitelmasivut työelämälle, ihmissuhteille, omalle elämälle ja ”intohimoille” (jotka kyllä suomeksi kääntäisin ennemminkin muotoon harrastukset mutta ihan miten vaan.) Näiden suunnitelmien etenemistä kysellään sitten vuoden mittaan useammassa kohdassa, jonka lisäksi joka päivälle voi kirjoittaa ne tärkeimmät ja ei-niin-tärkeät asiat. Bullet journalinsa voi tietenkin rakentaa myös tähän muotoon, itseäni tosin miellyttää valmiiksi luodut kehykset ja pohtimista varten asetetut kysymykset jotka toivottavasti auttavat laiskotuksen tai täydellisen motivaationpuutteen iskiessä.
On tietenkin myös tärkeä muistaa että elämä ei ole – eikä todellakaan saa olla – yhtä suorittamista ja puuhastelua. Aivojen ja koko kehon hyvinvoinnin kannalta on ehdotonta että joka päivään sisältyy myös lepoa ja jos mahdollista, jopa pieniä tylsistymisen hetkiä. Tylsyys tutkitusti ruokkii luovuutta sekä aikuisissa ja lapsissa ja säännölliset tylsät hetket voivat lisätä yleistä tuottavuutta. Hiljentyminen on tärkeää myös itsessään, ilman mitään tuotannollisia taka-ajatuksia.
“Tylsyyden iskiessä pääsee luovuus esille.”

Uuden vuoden, tai muidenkaan, päätöksien ei myöskään pidä antaa ottaa yliotetta elämästä. Kaikkea ei voi kontrolloida ja aukon ruutupaperissa ei pidä olla maailmanloppu, joskaan ei myöskään syy luovuttaa. Todellinen vahvuus, se joka löytyy meistä kaikista, on kyky kohdata vastoinkäymiset rohkeasti (vaikka alun harmittelujen jälkeen), antaa niiden opettaa jotain uutta ja jatkaa eteenpäin, kurssia muuttaen jos tarve on.
Millaisia apukeinoja sinä olet käyttänyt/käytät suunnitelmiesi toteuttamiseksi? Entä millaisen kalenterin otat käyttöön ensi vuodeksi?
December 28, 2017
Mitä on joogaterapia?
Julkaisin version tästä tekstistä vanhassa blogissani viime vuoden puolella. Joogan suosion kasvaessa on kuitenkin tärkeää ymmärtää mitä eroa eri joogilla on ja sen takia päätin julkaista joogaterapiasta hieman päivitetyn version. On kaunis ajatus että kaikki jooga on terapeuttista, mutta jos vaikeasta reumasta kärsivän vie astangasta inspiraation saaneelle vinyasa-flow tunnille, tällaiselle ihmiselle päällimmäisenä tunteena tulee varmasti olemaan turhautuminen autuuden sijasta. Mitä siis on joogaterapia?
Joogan eduista on tehty viime vuosina useita tutkimuksia jotka ovat selvästi osoittaneet kuinka joogasta voi olla apua mm. erilaisiin kiputiloihin, ahdistukseen, unettomuuteen ja sydäntauteihin. Viime vuosina lääkärit useissa länsimaissa ovatkin alkaneet yhtä useammin suosittelemaan potilaille joogaterapiaa. Koska joogaterapia on hyvin holistista, kokonaisvaltaista, sillä on myös usein positiivisia “sivuvaikutuksia”: se voi lievittää stressiä ja auttaa erilaisissa lihasten jännitystiloissa.
Joogaterapian ja “normaalin” joogantunnin isoin ero on siinä, että terapia lähtee yksilön tarpeesta. Vaikka ryhmätunti joogaa tekee hyvää perusterveelle ihmiselle jolla ei ole mitään erityisiä vaivoja, se ei välttämättä ole se paras vaihtoehto esimerkiksi olkapääleikkauksesta toipuvalle tai polvivaivaiselle. Joogaterapia tapahtuukin yksityisohjauksessa tai pienryhmissä. Ei ole harvinaista että täsmälleen sama diagnoosi esiintyy ja oireilee hieman eritavalla jokaisessa ihmisessä. Tämän takia paras apu näihin vaivoihin on yleensä yksilöity harjoitus.
Joogaterapian on hyvä olla myös säännöllistä: ohjatulla tunnilla voidaan käydä vain muutama asana/harjoitus kerrallaan sillä on tärkeää että nämä pystyy suorittamaan kotonakin “puhtaasti.” Tässä mielessä joogaterapia on hieman muistuttaa fysioterapiaa. Joogasta kun on kyse kuuluu harjoitteisiin myös hengitysharjoitukset ja/tai meditaatiota. Joogaterapioita löytyy useita erilaisia koulukuntia, mm. jotkut raskausajan joogatunnit voidaan laskea kuuluvan joukkoon, kuten myös tuolijoogan tms. Kaiken joogan ja joogaterapian perustana on kuitenkin Patanjalin joogasutrissa mainittu ahimsa, ei-väkivaltaisuuden periaate.
Joogaterapeuteille ei ole tällä hetkellä yhtenäistä koulutusta (aivan kuin ei ole joogaopettajillakaan) mutta esimerkiksi USAsta ja Iso-Britaniasta löytyvät järjestöt jotka ylläpitävät standardeja, järjestävät koulutuksia tms. Itselle sopivan ohjaajan etsimiseen kannattaa käyttää siis aikaa saadakseen hyvän kuvan heidän taustoistaan ja persoonallisuudestaan. On myös hyvä puhua aina oman lääkärin kanssa jos joogaharjoituksen sopivuus mietityttää. Näin varmistetaan turvallinen ja kaikille mielekäs harjoittelu joka myös tuottaa tuloksia.
Aiheesta voi lukea lisää alussa mainitsemastani artikkelista englanniksi täältä.
Tallenna
June 19, 2017
Tiesitkö nämä joogaetiketistä?
Uuden harrastuksen, myös joogan, aloittaminen voi jännittää monesta eri syystä. Pidettiinpä osallistumasi tunnit sitten viimeisen päälle stailatussa joogastudiossa tai kyläkoulun jumppasalissa, on hyvä tietää muutamia kirjoittamattomia sääntöjä jotka pätevät kollektiivisissa joogaharjoituksissa ympäri maailmaa. Vaikka asana-harjoitus on yksilöllinen, yhteisessä tilassa oleminen vaatii muiden huomioon ottamista sillä näin varmistetaan miellyttävä ja kaikille turvallinen harjoitus. Monet alla olevista säännöistä ovat kuitenkin aika itsestäänselvyyksiä joten jos olet menossa ensimmäisille joogatunneillesi, muista ennen kaikkea nauttia kokemuksesta!
Saavu paikalle ajoissa ja älä lähde tunnilta kesken pois
Varsinkin tilassa jossa tunteja pidetään peräkanaa on paikalle syytä tulla hyvissä ajoin, sillä tunnit yleensä alkavat täsmällisesti kuten ilmoitettu. Jos joogasaliin pääsee ennen tunnin alkua voi levittää sinne maton ja keskittyä hengittämiseen ja rauhoittumiseen ennen harjoituksen alkamista. Jos jostain syystä saavut myöhässä livahda tunnille mahdollisimman huomaamattomasti (jos se on vielä mahdollista – jossain paikoissa tunnille ei päästetä jos se on jo alkanut.)
Loppurentoutus, savasana, on tärkeä osa harjoitusta joten älä myöskään lähde pois tunnilta sen aikana. Jos jostain syystä sinun on pakko poistua paikalta ennen tunnin virallista loppua, informoi siitä opettajaa ennen tuntia ja asetu niin että voi poistua paikalta huomaamattomasti ennen loppurentoutuksen alkua.
Pistä puhelin ja muut elektroniikka äänettömälle ja nauti hiljaisuudesta
Tämä on varmaan se suurin itsestäänselvyys mutta mainitaanpa kuitenkin. Jos käytät kiliseviä koruja muista ottaa myös ne pois. Vaikka korut eivät itseäsi häiritsisikään, mattonaapuri voi olla eri mieltä. Ja jos puhelimesi jostain syystä jäi päälle ja alkaa soimaan tunnin aikana, älä hyvä ihminen jää tarkastelemaan kuka siellä soittelee puhumattakaan luuriin vastaamisesta. Näinkin on käynyt…
Joogatunti voi olla myös hyvä mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin mutta (kovaääninen) keskustelu on syytä pitää harjoitussalin ulkopuolella. Monet haluavat käyttää ajan ennen harjoituksen alkamista hiljentymiseen, ja tunnin aikana keskustelu voi myös vaikeuttaa opetuksen seuraamista. Jos itselläsi on keskittymisvaikeuksia ei samaa ongelmaa tarvitse lähteä levittämään muillekin. Käytä hetki ajatustesi kokoamiseen, löydä hengityksesi rytmi uudestaan ja jatka joogaamista.
Ole tietoinen ympäristöstäsi ja tilasta jonka otat
Joogatunnit voivat olla tupaten täynnä joten muiden huomioon ottaminen auttaa sekä harjoituksen sujumiseen että hyvän energian luomiseen. Jos huone on aivan täynnä huomioi muut siirtämällä mattoja lähemmäksi toisiaan tarpeen mukaan, mielellään ennen kuin tarvitsee alkaa pyytelemään. Mahdollisuuksien mukaan matot kannattaa yrittää pistää lomittain niin että kaikilla on mahdollisuus nähdä opettaja – jos siis tulet saliin viimeisenä yritä olla parkkeeraamatta suoraan takana olevasi eteen. Tarkista myös etäisyys vieressä oleviin ihmisiin ja ole tietoinen tilasta jota tarvitset eri asanoita varten ettet vahingossa lätkäytä vieressä olevia harjoituksen aikana. Viimeiseksi, katso minne astut – kävelyä muiden joogamattojen ylitse pidetään yleensä epäkunnioittavana. Lopuksi muista että meillä kaikilla on hyviä ja huonoja päiviä: hymyile ystävällisesti juuri sille tyypille joka vaikuttaa sitä eniten kaipaavan.

Puhtaus ennen kaikkea!
Joogaharjoitus tehdään aina paljain jaloin (poikkeuksena joogaa varten tehdyt liukuesteiset varvassukat), joskin loppurentoutuksen aikana voit vetää lämmintä päällesi. Jätä kuitenkin jalkineet joogatilan ulkopuolelle ja poista sukat jalasta harjoituksen alkaessa. Jos hikoilet paljon, voit ottaa mukaasi pyyhkeen – tämä voi olla myös turvallisuuskysymys sillä jotkut joogamatot saattavat muuttua hikoilun myötä todella liukkaiksi. Jos käytät lainamattoa tarkasta onko paikalla suihkepullo tai muu puhdistusaine jolla voit pyyhkiä maton harjoituksen jälkeen, ja vie matot ja muut apuvälineet takaisin niille tarkoitetuille paikoille. Muista myös mahdolliset hajuherkkyydet – voimakkaat parfyymit tai muiden kosmetiikkatuotteiden hajut leviävät nopeasti ympäri salia.
Kuuntele (itseäsi), kokeile eri versioita ja keskity omaan harjoitukseesi
Joogasta voi olla apua moneen eri vaivaan mutta mikään ihmelääke se ei ole ja loukkaantumisetkin ovat mahdollisia jos yrittää pakottaa itseään asanoihin omaa kehoaan kuuntelematta. Ilmoita myös opettajalle etukäteen jos sinulla on olemassa oleva vaiva jotta hän osaa tarjota sinulle vaihtoehtoisia liikkeitä. Kukaan ei myöskään pakota sinua tekemään kaikkea: jos olo alkaa tuntumaan huonolta tai joku liike ei vain tunnu sillä hetkellä sopivalta, voit aina ottaa lepohetken omalla matollasi, hiljaisuudessa. Opettaja voi antaa ohjeita mutta kukaan muu ei ole pääsi sisällä ja sen takia omien fiiliksien kuuntelu tunnin aikana on ensisijaisen tärkeää. Jos et ole varma sopiiko jooga sinulle liikuntamuotona, keskustele aina etukäteen lääkärin kanssa.
Vaikka olisit fyysisesti täydellisessä kunnossa, koita unohtaa harjoituksen aikana kaikki päässä olevat mielikuvat miltä kuvittelet joogan näyttävän. Usein joogasaleissa ei ole edes peilejä, ja vieruskaverisi tekee omaa harjoitustaan – on mahdotonta tietää mikä hänen taustansa ja pään sisäinen mielentila ja tuntemukset ovat joten itsensä vertailu muihin on hyödytöntä. Keskity siis itseesi, kuuntele opettajaa ja kokeile eri variaatioita löytääksesi ne, jotka tuntuvat parhailta. Kukaan ei aloita mitään uutta asiaa mestarina ja jooga ei ole tästä poikkeus.
Jooga ei ole pelkästään fyysinen harjoitus ja sen voi ottaa mukaan elämän kaikkiin osa-alueisiin
Joogatunteja on erilaisia ja kaikilla niistä ei käsitellä filosofisempia aspekteja ollenkaan. Jos nämä asiat kuitenkin kiinnostavat voit ensihätään lukea aiemmat postaukseni yamaoista ja niyamoista.

Tallenna
June 8, 2017
7 x Joogan inspiroimaa vinkkia stressin hallintaan
Mennyt viikko oli henkisen hyvinvoinnin teemaviikko (ainakin joissain maissa) mutta aihe on ajankohtainen vuoden jokaisena päivänä. Hengen ja mielen hyvinvointi kun on paljon muutakin kuin mielenterveysongelmien välttäminen. Koulu ja opiskelu, työelämän vaatimukset ja ihmissuhteet aiheuttavat useimmille meistä stressiä ja ahdistusta jossain vaiheessa elämään. Vaikka näitä tilanteita on hankala välttää kokonaan, voi joogasta löytyä iso apu elämän vaikeiden vaiheiden helpottamiseksi. Alla muutamia keinoja miten.
1. Hengittäminen – pranayama – ja erilaiset hengitysharjoitukset auttavat rauhoittamaan mieltä ja helpottavat ahdistusta. Kirjoitin muutamista harjoituksista aiemmin tässä postauksessa mutta sisään- ja uloshengitys nenän kautta on tehokas harjoitus jo yksinäänkin. Kokeile laskea hiljaa mielessäsi kolmeen tai neljään sekä sisään että uloshengittäessäsi. Näin hengityksen rytmi pysyy tasaisena ja laskiessa muiden ajatusten päässä pyöriminen on mahdotonta.
2. Jooga-asanat auttavat rentouttamaan kehoa ja auttavat mieltä keskittymään. Hyviä asanoita ahdistukseen ovat eteenpäintaivutus, alaspäin katsova koira, silta-asana ja tietenkin kuolleen miehen asana. Jo 10 minuutin päivittäisellä harjoittelulla voi olla positiivinen vaikutus mieleen.
3. Sanotaan että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Järjestelmällinen joogaharjoitus voi auttaa siirtämään saman suunnitelmallisuuden elämän muihin osa-alueisiin. Hyvä ennakointi auttaa sietämään stressiä paremmin silloinkin kun suunnitelmat muuttuvat kesken matkan.
4. Voimalauseet voivat tuntua alkuun hölmöiltä mutta joskus eteen osuu sanonta joka resonoi. Päivän voi vaikka aloittaa lupaamalla tehdä parhaansa joka asian suhteen – näin myös toimiessa jossittelu ja harmittelu jaa myös vähemmälle kun tietää tehneensä vilpittömästi sen minkä sillä oli paras mahdollinen suoritus. Muista myös nämä asiat ja ole itsellesi armollinen.
5. Yksi joogan keskeisistä teemoista on tietoisuus siitä, että kaikki on väliaikaista. Oli olo tai tilanne kuinka kamala tahansa, ja vaikka ne tuntuvat kestävän ikuisesti, asiat tulevat muuttumaan. Aivan varmasti.
6. Erilaiset meditaatioharjoitukset tarvitsevat vain muutaman minuutin ja niitä varten löytyy myös erilaisia applikaatioita. Ottamalla päivittäin hetken aikaa oman mielentilan tarkasteluun voi tuntua alkuun hankalalta mutta omien ärsykkeiden tunnistaminen mahdollistaa selviytymismekanismien luomisen hankalia tilanteita varten. Alun vaivannäkö maksaa siis itsensä takaisin ajan kanssa.
7. Jos stressi ja ahdistus eivät ota helpottaakseen, ehkä edessä on kokonainen elämäntyylin muutos tai ainakin sen suunnittelu. Inspiraatiota tätä varten voi hakea vaikka aiemmista yama ja niyama-postauksistani.
Tallenna
Tallenna
Tallenna
Tallenna
Tallenna
Tallenna
May 14, 2017
Luovuttaminenkin on vaihtoehto
Elämänneuvojen ja iskulauseiden jatkuvaa virtaa seuratessa tulee helposti olo, että luovuttaminen jonkun asian suhteen on pahinta mitä elämässä voi tehdä. Oli kyseessä sitten dieetti, uusi liikuntaharrastus, deittailu tai yksityisyrittäminen meitä kehotetaan uskomaan itseemme, sisällämme löytyvään loputtomaan potentiaaliin ja voimaan. Kaikki haasteet kehotetaan ottamaan vastaan sillä elämä on mahdollisuus, kaikki mikä ei tapa, vahvistaa ja ikinä ei tiedä mitä kulman takana odottaa. Tähän päälle kun muistutetaan että voittajat eivät luovuta ja kuinka lopussa seisoo se kuuluisa kiitos ei ole ihme jos omien projektien mielekkyyden epäileminen luo vähintäänkin syyllisen olon.
Kun yritämme tehdä parhaamme jonkun hankkeen onnistumisen eteen mutta odottamamme tulokset eivät ole tullakseen, kustannus-hyötyanalyysin tekeminen voi tuntua hankalalta. Mikä on oikea määrä sinnikkyyttä? Miten määrittää oikea aika yrittämiselle? Hankkeiden taloudelliset tekijät ovat tietenkin tärkeitä mutta yhtä tärkeää on kiinnittää huomiota asioiden tunnepuoleen. Mitkä seikat kehottavat meitä jatkamaan asioita jotka rehellisesti sanottuna tuntuvat jatkuvalta taistelulta? Onko taustalla läheisten tuki ja luottamus jota emme halua pettää? Vai onko luovuttamisen esteenä oma ego ja ylpeys joka ei anna meidän kohdata tosiasioita ja vapauttaa itsemme projektista joka ottaa enemmän kuin antaa.
Niin hankalaa kun se voi olla myöntää itselleen, kukaan ei kuitenkaan kiellä meitä lopettamasta aloittamiamme projekteja. Maailma on täynnä mahdollisuuksia ja luovuttaminen on vaihtoehto muiden joukossa. Asioiden päätökseen saattaminen ja uusia tuulia kohti suuntaaminen voi ottaa itsetunnon päälle useista eri syistä mutta tätä ei tarvitse pitää epäonnistumisena.
Jokainen projekti opettaa meille uusia taitoja ja oivalluksia. Ne voivat olla konkreettisia tai henkisempiä eivätkä ne välttämättä aukea meille heti. Analysoidakseen tilannetta tarkemmin voi olla hyödyllistä yrittää tarkastella tapahtunutta ulkopuolisen silmin. Luomalla etäisyyttä tapahtuneeseen auttaa keskittymään opittuihin asioihin ja erottamaan ne omista, mahdollisesti negatiivisista, tunteista.
On myös terveellistä muistaa että mieli voi muuttua ja se on ihan normaalia. Asiat voi aloittaa innostuneena ja motivaatiota pursuavana mutta matkan varrella voi paljastua asioita joita olisi ollut mahdotonta edes ennakoida. Ymmärrämme kaikki että maailma ympärillämme muuttuu jatkuvasti joten miksei sama pätisi omien projektien miellekkyyteenkin? Meillä voi olla usein tapana ajatella että ”lopetan minkä aloitin vaikka mikä tulisi” mutta kukaan on sanonut että tämä on se ainoa totuus?
Asioista luopuminen tietoisesti vaatii myös rohkeutta eikä se ole itsestäänselvyys. Usein tuntuisi helpommalta vain antaa asioiden olla ja hiipua pois omalla painollaan. Tästä seuraa helposti kuitenkin stressiä ja unettomia öitä, ja se voi estää myös uusien suunnitelmien toteutusta. Odotuksemme omasta itsestämme ovat usein isommat kuin mitkään ulkoiset toiveet ja paineet mutta kenen etua ne edistävät?
Rohkeus olla itselleen rehellinen, aloittaa jotain uutta, mutta myös asioista luopuminen ovat kaikki asioita jotka eivät ole helppoja eikä niitä pidä pitää itsestään selvyytenä. Tunnista rohkeutesi, tee tilannearvio, oikealta tuntuva päätös ja jatka matkaa. Ja muista, oli kyseessä sitten iso tai pieni asia, tämän hetkinen tilanne tuskin tulee määrittämään edessä olevaa elämäämme ratkaisevalla tavalla.
More of this!
Tallenna
Tallenna
Tallenna
April 12, 2017
Joogafilosofiaa: Niyamat eli yksilön suhde itseensä
Patanjalin Joogasutrissa esitellyn kahdeksanhaaraisen polun (“systeemin”) ensimmäinen askel, yamat, kuvailee kuinka saavuttaa harmoninen ja rauhanomainen asenne ulkomaailman kanssa. Toinen askele näissä kahdeksassa eettisessä neuvossa, niyamat, keskittyy puolestaan suhteeseen oman itsemme kanssa. Niyamoja voi kuvailla eräänlaisiksi mielen, kehon ja aistien treenaamiseksi matkalla kohti korkeampaa tietoisuutta ja täydellistä vapautta.
Jos tämä kuulostaa hieman liian haastavalta tavoitteelta tähän hetkeen mikään ei kuitenkaan estä pohtimasta niyamoja kevyemmällä tavalla, tutustumalla niiden ideaan ja miettimällä kuinka ne istuvat (tai eivät) omaan elämään tällä hetkellä.
Saucha
Saucha viittaa sekä ruumiin ja mielen puhdistukseen ja puhtauteen. Ideana on että tarvitsemme kirkkaan ja selkeän mielen saavuttaaksemme tyyneyden tilan. Tämä tila on välttämätön jos haluamme päästä korkeimman viisauden ja vapauden asteelle. Saucha ei kuitenkaan vaadi että elämme elämäämme steriilisti. Järjestys ja puhtaus auttavat paljon (eli Kon-Marit esiin jossei ole jo!) mutta meidän on pidettävä mielessä myös isommat kokonaisuudet: kenen kanssa vietämme aikaamme, miten vietämme vapaa-aikaamme (ts. baarit vs ulkoilmassa oleskelu) ja luonnollisesti myös millaista ruokaa ja juomaa suuhumme pistämme. Saucha on yksi joogasutrissa mainituista elementeistä jotka selittävät minkä takia monet joogaajat ovat vegaaneja.
Mitäs sinne suuhun tuli taas pistettyä?
Santosha
Santosha tarkoittaa tyytyväisyyttä tai onnellisuutta. Sivistyssanakirja määrittelee onnellisuuden sanoilla suotuisuus ja otollisuus. Synonyymeiksi tarjoiltiin seuraavia vaihtoehtoja: onni, autuus, iloisuus, pirteys, tyytyväisyys, mielenrauha, nautinto, ilo, hyvinvointi, elämänilo.
Joogasutrien mukaan ongelma onnellisuuden saavuttamiseksi on oma egomme ja valitettava tosiasia että ihmisluonto helposti havittelee aina jotain lisää ja/tai jotain muuta: omasta mielestämme parempia asana-harjoituksia, täydellisiä ihmissuhteita, parempaa urakehitystä, enemmän tavaroita ja matkoja… Onnellisuus tulee kuitenkin ymmärtämällä että meillä on jo kaikkea mitä tarvitsemme ja osoittamalla kiitollisuutta sitä kohtaan.
Tästä asiasta on viime aikoina kirjoitettu niin paljon että ei tästä sen enempää. Santoshan saavuttaminen kun vaatii harjoittelua itsemme ja ajatustemme kanssa ennemminkuin siitä loputtomasti lukemista.
Tapas
Tapas on aikojen saatossa käännetty monella eri tavalla mutta suomeksi se selittyy parhaiten sanalla “itsekuri.” Tapas on se prosessi jonka käymme lävitse kun teemme (tai pakotamme itsemme tekemään) jotain joka ei yhtään huvittaisi mutta jonka tiedämme olevan meille hyvästä. Ajatuksena on että itsekuri ja vaivannäkö jota käytämme on eräänlainen sisäinen liekki joka poistaa meistä epäpuhtauksia ja vahvistaa sekä ruumista ja mieltä. Tapas auttaa meitä pääsemään irti epäterveellisistä tavoista ja luomaan uusia, terveellisiä rutiineja.
Esimerkkinä tapaksen toiminnasta ovat mm. ne salitreenit, aamulenkit ja joogaharjoitukset jotka eivät yhtään huvittaneet mutta joiden jälkeen olo on todella hyvä. Tällaisen suorituksen jälkeen voi myös tehdä mieli syödä terveellisemmin ja siten luoda uusia terveellisiä tapoja.
Näihin lenkkimaastoihin lähtemiseen ei kauheasti itsekuria tarvitse.
Svadhyaha
Svadhyaha on itsetutkimusta ja pyrkimystä kasvattamaan tietoisuutta mitä itsemme sisällä tapahtuu. Lopullinen päämäärä on päästä yhteyteen todellisen luontomme kanssa jossa joogasutrien mukaan olemme yhtä kaiken meitä ympäröivän kanssa, puhtaassa totuudessa.
Useimmille meistä tämä vaikuttaa hieman turhan kunnianhimoiselta pyrkimykseltä mutta Svadhyahan voi helposti aloittaa miettimällä omia toimintatapojaan ja reaktioitaan eri tilanteissa: Mitkä asiat saavat meidät ärtymään ja mikä niissä oikein ärsyttää. Jos esimerkiksi juna pysähtyy raiteille kesken matkan, ärsyynnymme helposti koska tiedämme myöhästyvämme töistä. Mutta minkä takia myöhästyminen ärsyttää meitä? Onko se, koska joku on siellä meitä odottamassa vai mikä? Entä ovatko ruokatottumuksemme sellaiset joihin olemme tyytyväisiä vai haaveilemmeko muuttavamme niissä jotain? Kuinka pääsemme tavoitteeseemme ja onko tämä tavoite sellainen johon päästyämme se tulee pysymään tapana?
Tämän tyylinen itsetutkistelu on tärkeää suorittaa empaattisesti ja ymmärtäväisesti itseään kohtaan, mutta myös käyttää sen tukena tekstejä jotka tukevat sitä, vaikkapa joogasutria tai muita hengellisiä tekstejä. Näin perspektiivi säilyy ja ymmärrämme paremmin kuin useimmat tuntemukset ja “ihmisyyden haasteet” ovat universaaleja ja tuttuja meille monille, taustasta riippumatta. Tämä myös takaa ettei harjoittamamme svadhyaha pyöri vain oman navan ympärillä. Ajan kanssa tällainen harjoittelu tekee meistä tasapainoisempia, rauhallisempia ja tyytyväisiä, sekä itseämme että muita kohtaan.
Ishvara Prandihana
Ishvara Pranadihana viittaa kykyyn hellittää, “päästää irti” ja antautua korkeamman voiman johdatettavaksi (mikä se korkein voima tai energia sitten itse kullekin on.) Yksinkertaistettuna tämä tarkoittaa omasta egosta luopumista (tai ainakin sen yrittämistä) ja omistamalla elämänsä (tai joogaharjoituksensa tms.) korkeammalle taholle. Jo tämän omistautumisen osoittaminen muistuttaa meitä yhteydestämme johonkin isompaan ja on merkki luottamuksesta että tämä voima vie meitä universaalia totuutta kohti.
Tämä teksti on käännetty alkuperäisestä englanniksi kirjoittamasti versiosta jossa lähdeaineistona on käytetty seuraavia sivustoja ja kirjoja:
- Reverend Jaganath Carrera: Inside The Yoga Sutras (Integral Yoga Publications, 2006)
- http://www.swamij.com: Yoga Sutras 2.35 – 2.45: Benefits from the Yamas and Niyamas, accessed on the days of the posts were published.
- The Yoga Journal and Yoga International website archives on Yoga Sutras
- Anne Nuotio: annenuotio.net “Asthtangajoogan kahdeksan osaa”, accessed on 19th and 20th January 2017.
Tallenna
January 31, 2017
Joogafilosofiaa: Yamat eli yksilön suhde ympäristöön
Kirjoitin aiemmin lyhyesti joogan kahdeksasta raajasta kuten Patanjali on ne kirjannut joogasutrissaan. Useat meistä tuntevat ainakin konsepteina pranayaman (hengitysharjoitukset), asanat (fyysisen harjoituksen) ja meditaation. Ensimmäinen raajoista on kuitenkin Yama joka kirjaa rajoituksia ja sosiaalisia käyttäytymisohjeita joita joogin tulisi noudattaa elämässään. Mikä olisikaan parempi aihe tammikuulle?
Ahimsa
Väkivallattomuus (”ei-tarkoituksellinen-vahingoittaminen.”) Ahimsa ei tarkoita pelkästään fyysisen väkivallan karttamista vaan väkivaltaa myös ajatusten tasolla, toisiamme ja itseämme kohtaan. Puhutko muille (ja muista) ystävällisesti, entä riittääkö itsellesi myötätuntoa jos et mennytkään työpäivän jälkeen lenkille vaan istuit sen sijaan television eteen? Ahimsa ei kuitenkaan tarkoita että kaikkeen pitäisi suhteutua rakkaudella ja lempeydellä: meillä on kaikilla oikeus puolustaa itseämme jos tällä vältetään suurempi väkivalta.
Satya
Totuudellisuus ajatuksissa, sanoissa ja käytöksessä. Satya kuitenkin vaatii meitä ymmärtämään että totuus voi olla suurempi kuin oma näkemyksemme asiasta, ja että mielipiteet eivät ole sama asia kuin totuus. Satya ”toimii” myös ahimsan piirissä joten se ei oikeuta päästämään suustansa loukkauksia, olivat ne kuinka totta tahansa.
Asteya
Älä varasta, mitään. Ei tavaroita, toisten aikaa, työideoita, energiaa tai hyvää mieltä. Maksa myös lainasi takaisin.
Brahmacarya
Pidättyväisyys, elinvoiman säästäminen. Brahmacaryasta puhutaan usein selibaatin yhteydessä mutta tarkempi merkitys on energian säästäminen. Esimerkiksi erilaiset tunnekuohut vievät paljon energiaa joista seuraa väsymys: Brahmacarya kutsuukin meitä olemaan tunteitemme herroja ja käyttäytymään rauhallisesti ja harkitusti mutta myös pakottamatta ja väkipakolla.
Aparigraha
Tämä viittaa kohtuullisuuteen kulutuksessa ja ahneuden välttämättä. Me emme ole mitä omistamme ja kiintymys tavaroihin on tietynlaista orjuutta. Kyseessä on siis tietynlainen Kon Mari-ajatus: meidän pitää pystyä luopumaan siitä mitä emme tarvitse. Aparigraha viittaa myös käyttäytymismalleihin ja ajatuksiin. Olemme kaikki kyvykkäitä haastamaan vanhat ajatuksemme ja tapamme: Voimme vaikka vaihtaa äänestämäämme puoluetta jos parempi ehdokas löytyy toisesta puolueesta, tai sanomaan ”ei” tilanteissa joissa tähän asti olemme sanoneet aina ”kyllä.”
Yamoista voisi kirjoittaa loputtomiin mutta herättikö tämä lyhyt esittely ajatuksia ja/tai kysymyksiä?
Tallenna
January 12, 2017
5 Tapaa pitää itsestään parempaa huolta
Tämä teksti julkaisitiin ensimmäisen kerran HappyGirlYoga sivulla. Englanninkielisen version tässä blogissa voi lukea tästä.
Vaikka välillä meistä kaikista tuntuu että seinät kaatuu päälle ja tunnit päivässä loppuvat kesken, on kuitenkin tapoja ottaa itsellensä aikaa joka päivä. Aikaa, jolloin rauhoittua, vetää henkeä ja keskittyä tarkistamaan omaa jaksamista. On tärkeää luoda itsestään välittämisestä samanlainen rutiini kuin hampaiden pesusta tai suihkussa käymisestä: Itsensä tarkastelun kautta opimme tuntemaan itsemme ja reaktiomme eri tilanteissa paremmin. Tämä taas auttaa keskittymiskyvyssä, muitten huomioimisessa ja myös yleisessä tehokkuudessa.
Alla on muutamia ehdotuksia jotka voivat toimia meidän kaikkien jokapäiväisessä rutiinissa tuomassa tasapainoa päiviin.
1. Näe huumoria joka päivässä – ja naura!
Meillä kaikilla päiviä jolloin mikään ei naurata. Muistan itse vuosien takaa yhden päivän jolloin olin ostanut keittiöpaperia vessapaperin sijasta. Sen sijaan että olisin naurahtanut (tai edes hymähtänyt!) itkin keittiön lattialla kaksi tuntia. Ei näin.
Tällaisten päivien varalta on hyvä miettiä mitkä asiat jaksavat huvittaa aina. Suosikkikomedioiden tai –elokuvien uusintojen katselu voi toimia hyvin. Joka päivä eteemme tulee myös useita hauskoja, hölmöjä ja absurdeja asioita: Kauppajonossa oleva lapsi voi päästää suustaan jotain tahattomasti hauskaa, tai artikkelia lukiessa eteen voi tulla kirjoitus tai –kielioppivirhe joka muuttaa aiheen astetta omituisemmaksi. Nauraminen vapauttaa elimistössämme endorfiinejä jotka synnyttävät hyvänolon tunnetta ja jopa lieventävät kipua. Jo sen vuoksi kannattaa kultivoida kykyämme nähdä jokapäiväisten asioiden hullumpi puoli, ja jos ääneen nauraminen ei tunnu sopivalta voi aina nauraa (kuvitteelliseen) partaansa.
2. Positiiviset mielikuvat
Kosmisesta energiasta ja ylitsevuotavasta rakkaudesta kertovien sananlaskujen lukeminen voi tuntua monista turhalta ja hölmöltäkin. On kuitenkin todistettu että positiiviset mielikuvat auttavat nostamaan mieltä. Inspiroivat mielikuvat selkiinnyttävät ajastusprosessejamme ja auttavat aivoja luomaan positiivisia mielleyhtymiä alatajuntaan vaikuttamalla. Positiivisia mielikuvia voi sisäyttää jokapäiväiseen elämään monella eri tavalla. Tiettyä lausetta voi käyttää kuin mantraa ja toistaa sitä autossa matkalla töihin. Tietokoneen näytölle tai ruudunsäästäjälle voi vaihtaa kannustavan ajatuksen ja vaihtaa sen vaikka viikoittain, ja kotona voi vaatekaapin oveen pistää post-it lapun muistuttamaan itseään millaisella mielellä päivän haluaa elää. Tärkeintä on, että jos tulee tarve löytää jotain ilahduttavaa sen löytää helposti.
3. Opi sanomaan ei
Tästä puhutaan usein mutta helppoa se ei ole. Olemme kuitenkin kaikki vastuussa omien rajojemme luomisesta ja on syytä hyvä tiedostaa, että joskus hyvää tarkoittamalla saa aikaan vain isompaa sotkua. On toki normaalia ja suotavaakin esimerkiksi kuunnella kollegaa jolla on vaikeaa, lainata pieni summa rahaa ystävälle joka on kipeästi sen tarpeessa ja luvata auttaa tuttavaa illalla muutaman tunnin ajan. Mutta jos kuulevaa korvaa vaativa työkaveri alkaa vaivaamaan aamuin JA illoin pitkän kaavan kautta, jos lyhyestä satasen lainasta tuleekin viidensadan laina ilman selvää yritystä takaisin maksuun, ja jos tunnit apua tarvitsevalle ovat pois omasta levosta on syytä pysähtyä. Monet tilanteet ratkeavat ajan kanssa mutta on kuitenkin omalla vastuulla pysähtyä ja miettiä ennen lupaamista millainen vaikutus lupauksella on omaan elämään, tällä hetkellä.
Jotkut ihmiset ovat myös luonnostaan parempia pyytämään – jopa vaatimaan – apua kuin toiset. Loppupeleissä päätämme kuitenkin kaikki omista teoistamme ja selkeiden rajojen asettaminen on yleensä paras asia kaikille, vaikka se tarkoittaisikin että vastaus pyyntöön on joskus ”ei.”
4. Karsi myrkylliset ihmiset pois elämästäsi
Myrkyllisistä ihmisten poistaminen elämästä voi olla pitkä prosessi, varsinkin jos kyse on ihmisistä joiden kanssa jaat työpaikan tai ystäväpiirin. On myös järkevää koittaa olla polttamatta kaikkia siltoja takanaan. Mutta! Kaikki ystävyyssuhteet eivät ensinnäkään ole tarkoitettu kestävän koko ikäämme. Jotkut ystävyyssuhteet muodostuvat tietyssä, erityislaatuisessa tilanteessa jolloin ne ovat hyvinkin tärkeintä. Tilanteet kuitenkin vaihtuvat ja sen sijaan että yrität väkisin pitää hengissä ystävyyttä (varsinkin yksipuolisesti) joka ei tarjoa enää mitään on aivan hyväksyttävää antaa tämän suhteen hiipua kasaan itsestään. On täysin mahdollista että tällaiset ihmiset tulevat elämääsi myöhemmässä vaiheessa, elämäntilanteiden ja ihmisten muuttuessa. Hiipunut ystävyys voi aktivoitua uudestaan vuosienkin päästä.
Meidän kaikki myös tunnemme – tai ainakin olemme tunteneet – seuraavanlaisia henkilöitä: jatkuvasti omahyväisiä, muita mollaavia, energia-vampyyreita, heitä joille elämä on yksi jatkuva kilpailutilanne… Vaikka on reilua yrittää selvittää asioita keskustelemalla, on hyvä myös kysyä itseltään mikä rooli tällaisella ihmisellä on elämässäsi.
Vaikeinta on kuitenkin päästä eroon ihmisistä joiden kanssa olisit halunnut toimivan suhteen mutta kaikesta yrittämisestä huolimatta siitä ei tule mitään. On täysin mahdollista rakastaa ja välittää syvästi ihmisestä mutta ymmärtää, että asiat eivät toimi vaikka kummankin yrittämisestä huolimatta. Ihmissuhteet voivat olla vaikeita mutta niiden ei pitäisi kuitenkaan koskaan viedä kaikkea energiaa. Tällaisesta tilanteesta pois pääseminen voi ottaa monia yrityksiä mutta on tärkeää kuunnella omaa vaistoaan: jos sinusta tuntuu että paino on nostettu hartioiltasi kun ajatteletkin elämää ilman tätä ihmistä, olet tekemässä oikean asian itsesi hyvinvoinnin kannalta.
5. Hengitä syvään
Joskus on hyvä ottaa tauko, vaikka tuntuisi että siihen ei olisi aikaa, ja painua lähimpään metsään, pellolle, puistoon, rantaan… vaikka ulkoilmaan katolle jos se on ainoa vaihtoehto! Seinien potkiminen tai hikiliikunta ovat vaihtoehtoisia, syvään hengittäminen ei. Ei ole asiaa johon pitkät, syvät hengitykset eivät auttaisi. Sulje silmäsi ja hengitä koko keuhkojen mitalta, niin että kyljet ja maha kohoilevat. Tämä auttaa keskittymisessä, hidastaa pulssia joka taas puolestaan alentaa verenpainetta. Jo viisi minuuttia keskittymistä pelkkään hengitykseen auttaa selkiinnyttämään ajatuksia ja kohottamaan mieltä. Vastoinkäymisiä voi käydä mutta niistä kyllä selvitään!
Mitä neuvoja sinulla olisi itsestään huolehtimiseen joita haluaisit jakaa?
Tallenna
November 11, 2016