Joogaamisesta kiinnostunut voi aikatauluunsa sopivaa tuntia itselleen etsiessä hämmentyä siitä, kuinka monenlaisia joogatyylivaihtoehtoja onkaan tarjolla. Tuntien kirjo ja niiden välillä eksoottisilta kuulostavista nimistä voi pahimmillaan tulla kynnyskysymys tunnille menemiseen, varsinkin jos muiden kanssa samassa tilassa harrastaminen ei ole sitä itselleen ominta ajanvietettä.
Erilaisten tuntinimikkeiden ja joogatyylien takaa löytyy paljon samankaltaisuuksia. Joogan peruspilareiden tärkeys ja hyöty eivät ole muuttuneet vuosituhansien kuluessa mihinkään: hengitysharjoitukset (pranayama), meditaatio ja jooga-asennot eli asanat löytyvät useimmilta tunneilta, eri painotuksin.
Jotta itselle mieluisa tunti olisi kuitenkin helpompi löytää, on alla lyhyet kuvaukset yleisimpien joogatuntityyppien sisällöstä. On kuitenkin hyvä muistaa että joogan alasuuntauksia löytyy nykyään joka lähtöön joten samanniminen joogatunti voi näyttää ja tuntua hyvinkin erilaiselta. Myös jokainen opettaja tekee tunnista omannäköisensä ja niinpä omat suosikkitunnit löytyvätkin parhaiten kokeilemalla.
Hatha
Kaikki joogan eri muodot joihin kuuluu asana-harjoitus perustuvat hatha-joogaan. Hatha jooga on lempeä joogan muoto joka soveltuu hyvin aloittelijoille sekä esimerkiksi nivelsäryistä kärsiville koska tunneilla käydään usein lävitse joogan ”perusasanoita” rauhalliseen tahtiin. Hathassa korostuvat oikea hengitystekniikka, kehonhallinta ja mielenrauha
Hathajoogan ”alalajeja” ovat esimerkiksi dynaaminen hatha joka nimensä mukaan nostaa sykettä (todennäköisesti) hieman enemmän, hatha flow ja hatha bliss.
Astanga
Astanga-joogaa kutsutaan usein voimajoogaksi sen fyysisyyden vuoksi. Astangaharjoitus koostuu aina samasta sarjasta jossa asanat tehdään aina samassa järjestyksessä. Sarjoja löytyy useampia mutta jo ensimmäisessä riittää (jokapäiväistä) työtä vuosikausiksi. Astanga-tunnit voivat olla ohjattuja jolloin asanat tehdään opettajan tahdissa, tai perinteisimpiä Mysore-tunteja joissa harjoitus tehdään omaan tahtiin, paikalla olevan opettajan valvoessa ja avustaessa harjoittelua tarpeen mukaan.
Astangaan pääsee varmasti helpoiten sisään osallistumalla alkeiskurssille jossa jo muitakin joogalajeja harrastanut varmasti oppii paljon uutta, sekä itsestään että itse asana-harjoituksesta. Pikainen googlaus paljastaa että alkeiskursseja löytyy useassa eri muodossa ympäri Suomea tämänkin kevään ja kesän aikana.
Vinyasa Flow
Vinyasa-tunnit ovat varmaan yksi yleisimmistä joogatuntinimikkeistä joita tulee vastaan. Vinyasa tarkoittaa hengityksen ja liikkeen yhdistämistä, yleensä niin että jokaiseen liikkeeseen kuuluu yksi hengitys. Vinyasa-tunnilla asanat siis yhdistyvät toisiinsa jatkuvana sarjana. Jokainen vinyasa flow tunti on yleensä erilainen ja samalla opettajalla on normaalisti useampi erilainen sarja takataskussa. Tämä vinyasa-tuntien loputon monipuolisuus on varmasti yksi syy niiden kovaan suosioon länsimaissa. Samoin kun hatha-joogaa, vinyasa tunteja löytyy useiden erilaisten nimikkeiden takaa, esimerkiksi dynaaminen vinyasa flow, hidas vinyasa flow ja lämmin vinyasa flow.
Monet vinyasa-tunnit sopivat myös aloittelijoille (ellei tunnin kuvauksessa ole toisin mainittu – tämä on aina hyvä tarkistaa etukäteen), tosin mahdollisista liikuntarajoitteista/vammoista on aina syytä kertoa opettajalle ennen harjoituksen alkua, kaikilla joogatunneilla. Asanaharjoitus ei ole koskaan täysin riskivapaata harjoittelua, varsinkaan jos liikkeitä ei suoriteta oikein ja omaa kehoa kuunnellen.
Iyengar
Iyengarjooga on yksi maailman laajimmalle levinneistä joogamuodoista mutta ei kuitenkaan ehkä yhtä tunnettu kuin hatha- tai astangajooga. Iyengarjoogan kehitti Intialainen BKS Iyengar (1918-2014.) Tämä tyylisuunta painottaa asanoiden erittäin tarkkaa linjausta, kehon hyvää asentoa ja nivelten tuomista suotuisaan asentoon suhteessa toisiinsa. Iyengarissa käytetään myös paljon erilaisia apuvälineitä kuten hihnoja, blokkeja ja joogavilttejä. Nämä auttavat kaikentasoisia- ja kuntoisia ihmisia pääsemään asanoihin oikeassa linjauksessa ja siten minimoivat mahdolliset loukkaantumiset tai rasitusvammat.
Kirjoitin vuosi sitten Iyengar joogasta enemmän tässä jutussa.
Kundalini
Tunnen kundaliinijoogan periaatteita huonosti joten ilman taustatutkimusta ainut tarkoin asia jonka olisin osannut sanoa on että nämä ovat niitä joogatyyppejä jotka usein pukeutuvat kokovalkoisiin.
Kundaliinijooga.fi sivut kertovat kundaliinijoogan olevan ”fyysistä ja meditatiivista joogaa” jota usein kutsutaan myös ”tietoisuuden joogaksi.” Kundaliinijooga sisältää kriyoja (tarkasti määriteltyjä liikesarjoja), meditaatioita ja hengitysharjoituksia (pranayama). Tunnit sisältävät myös alku- ja loppumantrat. Kundaliinia sanotaan usein hieman hengellisemmäksi joogatyyliksi verrattuna edellä mainittuihin.
Ja ne valkoiset vaatteet? Tunneille saa totta kai mennä minkä värisissä vaatteissa tahansa mutta valkoinen vaatetuksen sanotaan vahvistavan yksilöiden auraa ja siten suojelevan heitä epäsuotuisilta asioilta.
Yllämainittujen lisäksi löytyy tietenkin tunteja kasalla muita nimikkeitä: on tuolijoogaa, ilmajoogaa, SUP-joogaa, joogaa selkäsärkyyn, kaljajoogaa ja joogaa kissojen, koirien ja vuohien kanssa.
Millainen on oma lempijoogatuntisi ja miksi?
2 Comments
Heidi
March 26, 2018 at 19:15Hyvä postaus! Mites yin-jooga, mihin kohtaan se asettuu?
onthesametimezone
July 22, 2018 at 22:56Vastaus tulee TODELLA myöhässä… Yin sanotaan usein olevan restoratiivistä joogaa mutta yin ja “restorative” tuntien tarkoitus on kuitenkin erilainen. Yin tähtää kehon sidekudosten yms. harjoittamiseen ja yin tunnit voivatkin olla haastavia ja asanat hieman epämukavia (mutta ei koskaan tietenkään kivuliaita!.) Restoratiiviset tunnit ovat kirjaimellisesti lepäämistä ja akkujen lataamista varten ja tunneilla käytetään runsaasti apuvälineita tukemassa kehoa niin että se (ja mieli) saavat vain olla.