Kirjoitin aiemmin lyhyesti joogan kahdeksasta raajasta kuten Patanjali on ne kirjannut joogasutrissaan. Useat meistä tuntevat ainakin konsepteina pranayaman (hengitysharjoitukset), asanat (fyysisen harjoituksen) ja meditaation. Ensimmäinen raajoista on kuitenkin Yama joka kirjaa rajoituksia ja sosiaalisia käyttäytymisohjeita joita joogin tulisi noudattaa elämässään. Mikä olisikaan parempi aihe tammikuulle?
Ahimsa
Väkivallattomuus (”ei-tarkoituksellinen-vahingoittaminen.”) Ahimsa ei tarkoita pelkästään fyysisen väkivallan karttamista vaan väkivaltaa myös ajatusten tasolla, toisiamme ja itseämme kohtaan. Puhutko muille (ja muista) ystävällisesti, entä riittääkö itsellesi myötätuntoa jos et mennytkään työpäivän jälkeen lenkille vaan istuit sen sijaan television eteen? Ahimsa ei kuitenkaan tarkoita että kaikkeen pitäisi suhteutua rakkaudella ja lempeydellä: meillä on kaikilla oikeus puolustaa itseämme jos tällä vältetään suurempi väkivalta.
Satya
Totuudellisuus ajatuksissa, sanoissa ja käytöksessä. Satya kuitenkin vaatii meitä ymmärtämään että totuus voi olla suurempi kuin oma näkemyksemme asiasta, ja että mielipiteet eivät ole sama asia kuin totuus. Satya ”toimii” myös ahimsan piirissä joten se ei oikeuta päästämään suustansa loukkauksia, olivat ne kuinka totta tahansa.
Asteya
Älä varasta, mitään. Ei tavaroita, toisten aikaa, työideoita, energiaa tai hyvää mieltä. Maksa myös lainasi takaisin.
Brahmacarya
Pidättyväisyys, elinvoiman säästäminen. Brahmacaryasta puhutaan usein selibaatin yhteydessä mutta tarkempi merkitys on energian säästäminen. Esimerkiksi erilaiset tunnekuohut vievät paljon energiaa joista seuraa väsymys: Brahmacarya kutsuukin meitä olemaan tunteitemme herroja ja käyttäytymään rauhallisesti ja harkitusti mutta myös pakottamatta ja väkipakolla.
Aparigraha
Tämä viittaa kohtuullisuuteen kulutuksessa ja ahneuden välttämättä. Me emme ole mitä omistamme ja kiintymys tavaroihin on tietynlaista orjuutta. Kyseessä on siis tietynlainen Kon Mari-ajatus: meidän pitää pystyä luopumaan siitä mitä emme tarvitse. Aparigraha viittaa myös käyttäytymismalleihin ja ajatuksiin. Olemme kaikki kyvykkäitä haastamaan vanhat ajatuksemme ja tapamme: Voimme vaikka vaihtaa äänestämäämme puoluetta jos parempi ehdokas löytyy toisesta puolueesta, tai sanomaan ”ei” tilanteissa joissa tähän asti olemme sanoneet aina ”kyllä.”
Yamoista voisi kirjoittaa loputtomiin mutta herättikö tämä lyhyt esittely ajatuksia ja/tai kysymyksiä?
No Comments