Muutama viikko sitten osallistuin seminaariin jossa keskusteltiin joogan monimuotoisuudesta – tai sen puutteesta. Keskustelun lähtökohtana oli usein eteen tuleva käsitys siitä, että joogaa harrastavat tietynlaiset ihmiset jotka usein kuvitellaan valkoihoisiksi, hoikiksi, notkeiksi nuorehkoiksi naisiksi joilla ei ole (ainakaan selkeästi nähtävissä olevia) vakavia terveydellisiä haasteita. Keskustelun panelistit ja yleisö pohtivat mistä tämä oletus johtuu, onko se edes totta ja kuinka vallalla olevia luuloja voi haastaa ja siten tuoda joogaa lähemmäksi erilaisia kohderyhmiä?

From left to right: Jonathan Sattin, Dana Falsetti, Corrie Ananda Preece, Isa-Welly Locoh-Donou and Frederique Sardais
Meillä kaikilla on tietenkin erilaisia kokemuksia, ja itse olen nähnyt Suomessa (tai no, Tampereella ainakin) joogastudioilla hyvinkin erilaisia ja eri-ikäisiä ihmisiä, vaikka naisia kieltämättä on melkein joka tunnilla enemmistö. Samaan hengenvetoon on kuitenkin todettava että kaikilla joogastudioilla on omanlainen henkensä ja tyylinsä, jotka taas helposti vaikuttavat siihen millaisia ihmisiä asiakkaiksi valikoituu – tai jää valikoitumatta. Joogan kokeilu voi kiinnostaa mutta jos itsellä on olo että ei jotenkin sovellu tietyn paikan asiakkaaksi ja muita vaihtoehtoja ei ole tarjolla, kiinnostus ei ehkä koskaan johda tunnille menoon tai muuhunkaan joogaan tutustumiseen.
Alla on osa paneelikeskustelussa esille tulleista syistä siihen miksi joogatunnille meneminen voi tuntua vieraalta tai vaikealta:
- Tunne siitä, että tunneilla on pelkästään naisia ja kaikki joogaopettajatkin ovat naisia.
- Tunne siitä, että joogatunnilla käy vain hoikkia ja normaalivartaloisia ihmisiä joilla ei ole koskaan ollutkaan minkäänlaisia terveydellisiä haasteita, joko henkisiä tai fyysisiä.
- Tunne siitä, että on liian vanha/kankea/huonokuntoinen joogaamaan.
- Tunne siitä, että jooga ei ole kulttuurillisista ja/tai uskonnollisista syistä itselle sopiva harrastus.
- Hinta, aikataulut ja etäisyys: Joogatunnin hinta voi olla liian kallis tai joogatunteja ei ole itselle sopivaan aikaan tai sopivan matkan päässä. Jos sopivan hintaisia tunteja olisikin tarjolla, ne voivat olla esimerkiksi keskellä päivää jolloin ollaan töissä
Mistä yllä olevat käsitykset sitten johtuvat? Koska monilla joogasaleilla käy ihmisiä laidasta laitaan, onko yllämainittujen syiden takana se, että joogasta kirjoitettaessa (tai joogatuotteita mainostaessa) kuvituksena käytetään usein saman ihmistyypin edustajia? Onko tämä tietoinen valinta studioiden ja mainostajien puolelta, vai onko kyseessä tiedostamaton ennakkoasenne jonka johdosta uudenlaisia kohderyhmiä ei edes osata kaivata saatikka hakea? On yksi asia sanoa kuinka jooga sopii kaikille ja kuinka kaikki ovat tunnille tervetulleita mutta aivan toinen toteuttaa nämä käytännössä. Mitä jos jollekin kaikesta huolimatta tulee tunne, että ei syystä tai toisesta vain kuulu joukkoon tai että joogaohjaajalla ei ole taitoja modifioida asanoita jollain tavoin liikuntarajoitteiselle, oli kyseessä sitten vakava ylipaino tai vaikea skolioosi?
On tietenkin mahdotonta luoda tilaa jossa aivan kaikki tuntevat olonsa luontevaksi heti sisään tullessaan ja omasta kokemuksestanikin tiedän, että on voi todella hankala vetää tuntia jolla on sekä vasta-alkajia että pitkän linjan joogaajia ja ottaa kaikkien kokemustaso tasapuolisesti huomioon. Asia johon me kaikki pystymme kuitenkin vaikuttamaan on tietoisuus erilaisista kynnyskysymyksistä ja ennakkoasenteista ja pyrkiä vaikuttamaan niihin positiivisesti omalla esimerkillä.
Jooga on myös paljon muuta kuin fyysinen harjoitus. Meditointi, hengitysharjoitukset ja filosofisten tekstien lukeminen ovat myös joogaa ja ehkä joillekin sopivampi tai mielekkäämpi tapa tutustua harjoitukseen. Yhtenä joogaopettaja tärkeimpänä ominaisuutena koen kyvyn pitää mielen avoimena kaikenlaisille kysymyksille, vastata niihin parhaan mukaan ja osoittaa kuinka harjoituksen voi tuoda osaksi jokapäiväistä elämää, ryhmäharjoituksen kanssa tai ilman.
Millaisia ennakkoasenteita sinulla on (tai olet kuullut että muilla on) joogaa kohtaan? Vaikuttaako jooga sinusta enemmän ”naisten harrastukselta”, vai käytkö itse ehkä salilla jossa on edustettuna koko elämän kirjo? Vai oletko edes kiinnittänyt näihin asioihin mitään huomiota? Koska en tiedä Suomen joogaskenestä mitään, olisi hauska kuulla teidän mielipiteitä ja huomioita saleista, niiden tunnelmista ja millaiseen yleisöön jooga sinun kokemustesi mukaan vetoaa (tai ei?)
No Comments