Pitäisikö niitä ensinnäkin kutsua lupauksiksi vai päätöksiksi vai lupauksiksi… Ulkosuomalaisen korvaan ”lupaus” kuulostaa hieman löysemmältä, sellaiselta ”yritetään nyt” menolta. Päätös taas on voimakas sana, ”minähän päätän, perkele!” Vaikka päätöksien ei halua tietenkään aiheuttaa liikoja stressitiloja ja mielipahaa on syytä kuitenkin valmistautua näkemään jonkinasteista vaivaa niiden eteen.
Oman elämän isoja ja pieniä päätöksiä voi tietenkin tehdä joka päivä, vaikka keskellä päivää, sen sijaan että odottaisi huomista, ”parempaa hetkeä” tai uutta vuotta. Päätöksien ei myöskään tarvitse olla koko loppuelämää koskevia (noin teoriassa.) Jokainen elämäntapa- ja yritysvalmentaja (sekä naistenlehti) kertoo että tavoitteissaan onnistuu parhaiten kun ne pilkkoo pieniin osiin ja keskittyy niihin ”nyt tällä hetkellä” tyylisesti, sen sijaan että uupuisi jo lähtömetreillä vuoren kokoiselta tuntuvaa urakkaa ajatellessa.
Alla pari muuta vinkkiä jotka otan itse käyttöön, jahka tästä välipäivien suunnittelujaksosta ja maasta toiseen siirtymisestä pääsen tämänhetkiseen omaan kotiin Lontooseen.
Tukkimiehen kirjanpito vanhan kunnon ruutupaperin kanssa!
Ostin lentokentältä Lontoossa matkalukemiseksi Courrier – Stories of Modern Business-nimisen lehden jonka yhdessä kolumnissa puhuttiin kuinka helppoa on tehdä lupauksia mutta sitäkin haasteellisempaa pitää niistä kiinni. Kirjoittaja itse käytti 90 päivän tipattoman ylläpitämiseksi Jerry Seinfieldiltä oppimaansa kikkaa jossa jokainen päivä jona haaste on pitänyt (tai se on suoritettu) merkataan ruutupaperille X:llä. Mitä enemmän x:iä näet edessäsi päivien kuluessa, sitä todennäköisemmin sitoudut yhä enemmän haasteeseen – ja saat sen suoritettua (tai jopa muodostettua uuden tavan.) Tämä teoria perustuu dopamiiniin jota tehtävän suorittamisen aiheuttama mielihyvä tuottaa elimistössämme. Lisäksi visuaalinen havainto rivistä x-merkkejä taas puolestaan kannustaa jatkamaan vaikka mielessä kävisikin ajatus että ”jos mä nyt tän yhden kerran jättäisin välistä…” Ajatus tyhjästä ruudusta kaikkien ”onnistuneiden” päivien jälkeen voi hyvinkin estää lipsahduksen ruodusta. Loppupeleissä kyse ei tietenkään ole sen kummemmasta kuin tahdonvoimasta mutta jos se tuntuu heikolta, ruutupaperista ja kynästä voi hyvinkin olla apua.
Kalenteri joka on suunniteltu motivoimaan ja potkimaan eteenpäin!
Olen niitä ihmisiä jotka rakastavat listoja, suunnittelua, mindmappeja ja eriväristen kynien ja tarralappujen käyttämistä. Nuorempana olin näiden käytössä todella hyvä, niin että 25-vuotiaana totesin tehneeni kaiken mitä siihen ikään mennessä olin haaveillutkin tekemäni – elämäni aikana. Korporaatiourani aikana Outlook ja ”joku muu” hoiti suurimman osan päivieni suunnittelusta ja parin vuoden downshiftauksen aikana taas kaikki asiat ovat pysyneet päässäni. Jälkimmäinen on totta kai hienoa ja tarpeenkin meille kaikille, ainakin hetkellisesti, mutta se ei välttämättä auta luomaan ja hahmottamaan tavoitteita, edes niitä pieniä. Vuonna 2017 tein hiljaisen laskun parempaa suunnitelmallisuutta kohti bullet journalia käyttäen mutta vuodella 2018 otan astetta järeämmät aseet käyttöön! Löysin Englannissa suunnitellun ja palkintoja voittaneen (Vuoden 2018 Paras kalenteri UK Calendar Awardseissa – todellakin herätti uteliaisuuden ) Trigg-kalenterin josta esimerkiksi löytyy teema jokaiselle kuukaudelle sekä erilliset vuosisuunnitelmasivut työelämälle, ihmissuhteille, omalle elämälle ja ”intohimoille” (jotka kyllä suomeksi kääntäisin ennemminkin muotoon harrastukset mutta ihan miten vaan.) Näiden suunnitelmien etenemistä kysellään sitten vuoden mittaan useammassa kohdassa, jonka lisäksi joka päivälle voi kirjoittaa ne tärkeimmät ja ei-niin-tärkeät asiat. Bullet journalinsa voi tietenkin rakentaa myös tähän muotoon, itseäni tosin miellyttää valmiiksi luodut kehykset ja pohtimista varten asetetut kysymykset jotka toivottavasti auttavat laiskotuksen tai täydellisen motivaationpuutteen iskiessä.
On tietenkin myös tärkeä muistaa että elämä ei ole – eikä todellakaan saa olla – yhtä suorittamista ja puuhastelua. Aivojen ja koko kehon hyvinvoinnin kannalta on ehdotonta että joka päivään sisältyy myös lepoa ja jos mahdollista, jopa pieniä tylsistymisen hetkiä. Tylsyys tutkitusti ruokkii luovuutta sekä aikuisissa ja lapsissa ja säännölliset tylsät hetket voivat lisätä yleistä tuottavuutta. Hiljentyminen on tärkeää myös itsessään, ilman mitään tuotannollisia taka-ajatuksia.
“Tylsyyden iskiessä pääsee luovuus esille.”
Uuden vuoden, tai muidenkaan, päätöksien ei myöskään pidä antaa ottaa yliotetta elämästä. Kaikkea ei voi kontrolloida ja aukon ruutupaperissa ei pidä olla maailmanloppu, joskaan ei myöskään syy luovuttaa. Todellinen vahvuus, se joka löytyy meistä kaikista, on kyky kohdata vastoinkäymiset rohkeasti (vaikka alun harmittelujen jälkeen), antaa niiden opettaa jotain uutta ja jatkaa eteenpäin, kurssia muuttaen jos tarve on.
Millaisia apukeinoja sinä olet käyttänyt/käytät suunnitelmiesi toteuttamiseksi? Entä millaisen kalenterin otat käyttöön ensi vuodeksi?
No Comments