On The Same Time Zone

Tag: mindfulness

7 x Joogan inspiroimaa vinkkia stressin hallintaan
Mennyt viikko oli henkisen hyvinvoinnin teemaviikko (ainakin joissain maissa) mutta aihe on ajankohtainen vuoden jokaisena päivänä. Hengen ja mielen hyvinvointi kun on paljon muutakin kuin mielenterveysongelmien välttäminen. Koulu ja opiskelu, työelämän vaatimukset ja ihmissuhteet aiheuttavat useimmille meistä stressiä ja ahdistusta jossain vaiheessa elämään. Vaikka näitä tilanteita on hankala välttää kokonaan, voi joogasta löytyä iso apu elämän vaikeiden vaiheiden helpottamiseksi. Alla muutamia keinoja miten.
1. Hengittäminen – pranayama – ja erilaiset hengitysharjoitukset auttavat rauhoittamaan mieltä ja helpottavat ahdistusta. Kirjoitin muutamista harjoituksista aiemmin tässä postauksessa mutta sisään- ja uloshengitys nenän kautta on tehokas harjoitus jo yksinäänkin. Kokeile laskea hiljaa mielessäsi kolmeen tai neljään sekä sisään että uloshengittäessäsi. Näin hengityksen rytmi pysyy tasaisena ja laskiessa muiden ajatusten päässä pyöriminen on mahdotonta.
2. Jooga-asanat auttavat rentouttamaan kehoa ja auttavat mieltä keskittymään. Hyviä asanoita ahdistukseen ovat eteenpäintaivutus, alaspäin katsova koira, silta-asana ja tietenkin kuolleen miehen asana. Jo 10 minuutin päivittäisellä harjoittelulla voi olla positiivinen vaikutus mieleen.
3. Sanotaan että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Järjestelmällinen joogaharjoitus voi auttaa siirtämään saman suunnitelmallisuuden elämän muihin osa-alueisiin. Hyvä ennakointi auttaa sietämään stressiä paremmin silloinkin kun suunnitelmat muuttuvat kesken matkan.
4. Voimalauseet voivat tuntua alkuun hölmöiltä mutta joskus eteen osuu sanonta joka resonoi. Päivän voi vaikka aloittaa lupaamalla tehdä parhaansa joka asian suhteen – näin myös toimiessa jossittelu ja harmittelu jaa myös vähemmälle kun tietää tehneensä vilpittömästi sen minkä sillä oli paras mahdollinen suoritus. Muista myös nämä asiat ja ole itsellesi armollinen.
5. Yksi joogan keskeisistä teemoista on tietoisuus siitä, että kaikki on väliaikaista. Oli olo tai tilanne kuinka kamala tahansa, ja vaikka ne tuntuvat kestävän ikuisesti, asiat tulevat muuttumaan. Aivan varmasti.
6. Erilaiset meditaatioharjoitukset tarvitsevat vain muutaman minuutin ja niitä varten löytyy myös erilaisia applikaatioita. Ottamalla päivittäin hetken aikaa oman mielentilan tarkasteluun voi tuntua alkuun hankalalta mutta omien ärsykkeiden tunnistaminen mahdollistaa selviytymismekanismien luomisen hankalia tilanteita varten. Alun vaivannäkö maksaa siis itsensä takaisin ajan kanssa.
7. Jos stressi ja ahdistus eivät ota helpottaakseen, ehkä edessä on kokonainen elämäntyylin muutos tai ainakin sen suunnittelu. Inspiraatiota tätä varten voi hakea vaikka aiemmista yama ja niyama-postauksistani.
Tallenna
Tallenna
Tallenna
Tallenna
Tallenna
Tallenna
May 14, 2017
Abhyasa and Vairagya
Harjoittelu ja irtipäästäminen voivat vaikuttaa varsin ristiriitaisilta termeiltä, ymmärrämmehän usein harjoitteluun kuuluvan myös tulosten odottamisen. Yhdessä ne kuitenkin muodostavat koko joogasysteemin perustan. Joogatunnilla opettaja kehottaa luopumaan suorittamisen tunteesta, tai vapauttamaan ajatukset jotka eivät auta harjoittelua ja sen sijaan keskittymään kehon kuunteluun. Ajatuksena päässä pyörivien miljoonien ajatusten unohtaminen on kuulostaa hyvältä mutta me kaikki tiedämme että tähän tilaan pääseminen ja yhteen asiaan keskittyminen kerrallaan on helpommin sanottu kuin tehty. Irtipäästäminen(kin) vaatii siis jatkuvaa harjoittelua.
Abhyasa ja vairagya (harjoittelu ja irtipäästäminen, kirjaimellisesti “värittömyys”) konsepti on kirjattu Patanajalin joogasutriin luvuissa 1.12 – 1.16. Lyhyesti selitettynä abhyasa tarkoittaa jatkuvaa vaivannäköä jokapäiväisen harjoituksen eteen. Abhyasa korostaa harjoituksen säännöllisyyden tärkeyttä silloinkin (ja juuri silloin!) kun asia ei voisi vähempää kiinnostaa. ”Harjoitus” ei tarkoita vain asanaharjoitusta vaan myös ajatuksiamme ja valintojamme esimerkiksi ruuan, ystävien ja koko elämäntapamme suhteen. Vain jatkuvan ja keskittyneen harjoituksen avulla voimme pyrkiä kohti mielenrauhaa. Patanjali kuvaa tämän mielenrauhan tilana jossa olemme vapaa peloista, pettymyksistä, stressistä ja kaikenlaisesta “elämäntuskasta.”
Ankara keskittyminen
Vairagya, irtipäästäminen, puolestaan tarkoittaa kykyämme tarkkailla ja tarkistella asioita jotka aiheuttavat meille mielipahaa ja siten estävät mielenrauhan syntymistä. Irtipäästäminen voi esimerkiksi tarkoittaa sitä että emme tavoittele ja pidä tärkeänä omistaa uusinta puhelinmallia, uusia vaatteita, lomamatkoja tai mitä tahansa tavaraa. Irtipäästäminen liittyy myös “ei materiaalisiin” asioihin: voimme esimerkiksi harjoitella joogaa aktiivisesti koska haluamme oppia asanan joka on mielestämme hieno ja josta haluamme kuvan Instagram-fiidiin koska vasta silloin olemme mielestämme saavuttaneet jotain. Irtipäästämisen konseptia voi soveltaa myös opiskelu- tai työelämään. Kun teemme paljon töitä jonkun asian eteen odotamme myös hyviä tuloksia, palkankorotusta, kiitosta ja kunniaa ja kuvittelemme että nämä asiat lisäävät onnen tunnetta ja elämän laatua. Pahimmassa tapauksessa ajatuksemme voivat kääntyä muotoon ”sitten kun X tapahtuu, kaikki on hyvin”, joka taas estää meitä keskittymään ja arvostamaan tätä hetkeä.
Jos et ole tyytyväinen siihen mitä sinulla jo on, kuinka kuvittelet olevasi tyytyväinen sitten kun olet saanut kaiken haluamasi?
…joskus sitä kaatuu persuuksilleen. Noin 10 kertaa putkeen.
On totta kai normaalia että haluamme olla ylpeitä saavutuksistamme ja odotuksista irtipäästäminen voi jopa tuntua hölmöltä. Vairagya ei kuitenkaan tarkoita että minkään ei pitäisi tuntua miltään. Ajatuksen ydin on olla antamatta asioille liikaa merkitystä. Ajatellaan esimerkiksi työprojektia: Olemme raataneet projektin parissa kuukausia, istuen toimistolla myöhään illalla. Projektin myötä emme ole nähneet perhettä tai ystäviä kunnolla pitkään aikaan ja päätä on särkenyt jatkuvasti. Projektin valmistuttua odotamme pomon lähettävän vähintäänkin ison, kiittelevän sähköpostin koko firmalle, ymmärrystä kumppanilta ja ystäviltä poissaoloistamme ja ehkä vielä sitä palkankorotustakin.
Projektin esityspäivä saapuu mutta kiitosten ja ymmärryksen sijaan saamme lyhyen nyökkäyksen. Ketään ei tunnu kiinnostavan ja kokouksessa siirrytään suoraan eteenpäin. Kumppani kotona toteaa että toivottavasti nyt aikaa piisaa enemmän kotitöihin, lisäten että toista kertaa tällaistä menoa ei sitten hyvällä katsella. Toisin sanoen, todellisuus on hyvin kaukana odotuksistamme, negatiivisella tavalla. Mikä on olomme nyt? Pettynyt? Vihainen? Romahtaako itsetunto ainakin hetkeksi kun projektia ei kiitelläkään? Tuleeko ajatus että olemmeko edes oikealla alalla? Lihottuakin tuli viisi kiloa kun ei ollut aikaa syödä kunnolla. Kaikki menee aina pieleen!
Näistä ajatuksista on mielenrauha ja tyyneys kaukana. Vairagya siis kehottaa olemaan tarkkana ponnistelujemme motivaation suhteen ja päästämään irti (liian suurista) odotuksista joilla voi olla negatiivinen vaikutus ajatuksiimme. Sen sijaan meidän pitää keskittyä jatkuvaan ja jokapäiväiseen abhyasaan, harjoitteluun, joka johtaa meitä kohti mielenrauhaa ja sisäisen totuuden löytämistä.
Tämä on tietenkin vaikeaa ja vaatii ponnisteluja. Sen takia joogaharjoitusta kutsutaankin joogaharjoitteluksi.
Käyttämästäni joogasutra-kirjasta voi lukea lisää suomeksi täältä.
Onnellisuus ei ole sitä mitä sinulla on, vaan sitä mitä tunnet sydämessäsi.
Bhujangasana ja aurinko silmissä. Harjoitus kuitenkin tehtiin ilon kautta, joskus se näkyy naamastakin.
Tallenna
Tallenna
Tallenna
Tallenna
Tallenna
Tallenna
April 29, 2017
Luovuttaminenkin on vaihtoehto
Elämänneuvojen ja iskulauseiden jatkuvaa virtaa seuratessa tulee helposti olo, että luovuttaminen jonkun asian suhteen on pahinta mitä elämässä voi tehdä. Oli kyseessä sitten dieetti, uusi liikuntaharrastus, deittailu tai yksityisyrittäminen meitä kehotetaan uskomaan itseemme, sisällämme löytyvään loputtomaan potentiaaliin ja voimaan. Kaikki haasteet kehotetaan ottamaan vastaan sillä elämä on mahdollisuus, kaikki mikä ei tapa, vahvistaa ja ikinä ei tiedä mitä kulman takana odottaa. Tähän päälle kun muistutetaan että voittajat eivät luovuta ja kuinka lopussa seisoo se kuuluisa kiitos ei ole ihme jos omien projektien mielekkyyden epäileminen luo vähintäänkin syyllisen olon.
Kun yritämme tehdä parhaamme jonkun hankkeen onnistumisen eteen mutta odottamamme tulokset eivät ole tullakseen, kustannus-hyötyanalyysin tekeminen voi tuntua hankalalta. Mikä on oikea määrä sinnikkyyttä? Miten määrittää oikea aika yrittämiselle? Hankkeiden taloudelliset tekijät ovat tietenkin tärkeitä mutta yhtä tärkeää on kiinnittää huomiota asioiden tunnepuoleen. Mitkä seikat kehottavat meitä jatkamaan asioita jotka rehellisesti sanottuna tuntuvat jatkuvalta taistelulta? Onko taustalla läheisten tuki ja luottamus jota emme halua pettää? Vai onko luovuttamisen esteenä oma ego ja ylpeys joka ei anna meidän kohdata tosiasioita ja vapauttaa itsemme projektista joka ottaa enemmän kuin antaa.
Niin hankalaa kun se voi olla myöntää itselleen, kukaan ei kuitenkaan kiellä meitä lopettamasta aloittamiamme projekteja. Maailma on täynnä mahdollisuuksia ja luovuttaminen on vaihtoehto muiden joukossa. Asioiden päätökseen saattaminen ja uusia tuulia kohti suuntaaminen voi ottaa itsetunnon päälle useista eri syistä mutta tätä ei tarvitse pitää epäonnistumisena.
Jokainen projekti opettaa meille uusia taitoja ja oivalluksia. Ne voivat olla konkreettisia tai henkisempiä eivätkä ne välttämättä aukea meille heti. Analysoidakseen tilannetta tarkemmin voi olla hyödyllistä yrittää tarkastella tapahtunutta ulkopuolisen silmin. Luomalla etäisyyttä tapahtuneeseen auttaa keskittymään opittuihin asioihin ja erottamaan ne omista, mahdollisesti negatiivisista, tunteista.
On myös terveellistä muistaa että mieli voi muuttua ja se on ihan normaalia. Asiat voi aloittaa innostuneena ja motivaatiota pursuavana mutta matkan varrella voi paljastua asioita joita olisi ollut mahdotonta edes ennakoida. Ymmärrämme kaikki että maailma ympärillämme muuttuu jatkuvasti joten miksei sama pätisi omien projektien miellekkyyteenkin? Meillä voi olla usein tapana ajatella että ”lopetan minkä aloitin vaikka mikä tulisi” mutta kukaan on sanonut että tämä on se ainoa totuus?
Asioista luopuminen tietoisesti vaatii myös rohkeutta eikä se ole itsestäänselvyys. Usein tuntuisi helpommalta vain antaa asioiden olla ja hiipua pois omalla painollaan. Tästä seuraa helposti kuitenkin stressiä ja unettomia öitä, ja se voi estää myös uusien suunnitelmien toteutusta. Odotuksemme omasta itsestämme ovat usein isommat kuin mitkään ulkoiset toiveet ja paineet mutta kenen etua ne edistävät?
Rohkeus olla itselleen rehellinen, aloittaa jotain uutta, mutta myös asioista luopuminen ovat kaikki asioita jotka eivät ole helppoja eikä niitä pidä pitää itsestään selvyytenä. Tunnista rohkeutesi, tee tilannearvio, oikealta tuntuva päätös ja jatka matkaa. Ja muista, oli kyseessä sitten iso tai pieni asia, tämän hetkinen tilanne tuskin tulee määrittämään edessä olevaa elämäämme ratkaisevalla tavalla.
More of this!
Tallenna
Tallenna
Tallenna
April 12, 2017
Joogafilosofiaa: Yamat eli yksilön suhde ympäristöön
Kirjoitin aiemmin lyhyesti joogan kahdeksasta raajasta kuten Patanjali on ne kirjannut joogasutrissaan. Useat meistä tuntevat ainakin konsepteina pranayaman (hengitysharjoitukset), asanat (fyysisen harjoituksen) ja meditaation. Ensimmäinen raajoista on kuitenkin Yama joka kirjaa rajoituksia ja sosiaalisia käyttäytymisohjeita joita joogin tulisi noudattaa elämässään. Mikä olisikaan parempi aihe tammikuulle?
Ahimsa
Väkivallattomuus (”ei-tarkoituksellinen-vahingoittaminen.”) Ahimsa ei tarkoita pelkästään fyysisen väkivallan karttamista vaan väkivaltaa myös ajatusten tasolla, toisiamme ja itseämme kohtaan. Puhutko muille (ja muista) ystävällisesti, entä riittääkö itsellesi myötätuntoa jos et mennytkään työpäivän jälkeen lenkille vaan istuit sen sijaan television eteen? Ahimsa ei kuitenkaan tarkoita että kaikkeen pitäisi suhteutua rakkaudella ja lempeydellä: meillä on kaikilla oikeus puolustaa itseämme jos tällä vältetään suurempi väkivalta.
Satya
Totuudellisuus ajatuksissa, sanoissa ja käytöksessä. Satya kuitenkin vaatii meitä ymmärtämään että totuus voi olla suurempi kuin oma näkemyksemme asiasta, ja että mielipiteet eivät ole sama asia kuin totuus. Satya ”toimii” myös ahimsan piirissä joten se ei oikeuta päästämään suustansa loukkauksia, olivat ne kuinka totta tahansa.
Asteya
Älä varasta, mitään. Ei tavaroita, toisten aikaa, työideoita, energiaa tai hyvää mieltä. Maksa myös lainasi takaisin.
Brahmacarya
Pidättyväisyys, elinvoiman säästäminen. Brahmacaryasta puhutaan usein selibaatin yhteydessä mutta tarkempi merkitys on energian säästäminen. Esimerkiksi erilaiset tunnekuohut vievät paljon energiaa joista seuraa väsymys: Brahmacarya kutsuukin meitä olemaan tunteitemme herroja ja käyttäytymään rauhallisesti ja harkitusti mutta myös pakottamatta ja väkipakolla.
Aparigraha
Tämä viittaa kohtuullisuuteen kulutuksessa ja ahneuden välttämättä. Me emme ole mitä omistamme ja kiintymys tavaroihin on tietynlaista orjuutta. Kyseessä on siis tietynlainen Kon Mari-ajatus: meidän pitää pystyä luopumaan siitä mitä emme tarvitse. Aparigraha viittaa myös käyttäytymismalleihin ja ajatuksiin. Olemme kaikki kyvykkäitä haastamaan vanhat ajatuksemme ja tapamme: Voimme vaikka vaihtaa äänestämäämme puoluetta jos parempi ehdokas löytyy toisesta puolueesta, tai sanomaan ”ei” tilanteissa joissa tähän asti olemme sanoneet aina ”kyllä.”
Yamoista voisi kirjoittaa loputtomiin mutta herättikö tämä lyhyt esittely ajatuksia ja/tai kysymyksiä?
Tallenna
January 12, 2017
Mitä hyötyä joogasta sitten on?
Viime viikolla kirjoitin, mitä jooga on ja lupasin kirjoittaa myös fyysisen harjoituksen eduista. Tässä tulee. Jätin tarkoituksella notkeuden parantumisesta listasta sillä mielestäni sitä painotetaan jo melkein liikakin.
Ensimmäiseksi täytyy valitettavasti todeta että jooga ei ole mikään kerta-annosihmelääke mihinkään mutta voit varmasti tuntea sen hyödyt jo ensimmäisellä tunnilla. Säännöllinen harjoittelu taas auttaa kokemaan hyödyt laajemmin ja syvemmällä tasolla. Joogatunnille ei myös aina juokse riemusta kiljuen, sama varmaan pätee moneen muuhunkin harrastukseen että aina ei vaan huvita. Joogan kanssa onkin hyvä olla realistinen ja kärsivällinen: jokainen harjoitus on erilainen riippuen päivästä ja omasta olotilasta. Vaikka asanat joskus takkuisivatkin, harvoin kuitenkin kuulee että kukaan olisi katunut joogatuntiansa.
Mutta itse asiaan. Mitä hyötyä joogasta siis on?
1. Tietoisuus omasta hengityksestä ja sen voimasta paranee: Totta kai kaikki osaavat hengittää mutta on iso ero hengittääkö vain keuhkojen yläosalla vai syvästi niin että se tuntuu vatsassa ja kyljissä asti. Lähes jokainen joogatunti alkaa hengitykseen keskittymällä ja pidentäen sekä sisään ja uloshengityksiä, omaan tahtiin. Tämä pidennetty tahti puolestaan alentaa pulssia ja verenpainetta joka tarkoittaa…
2. … stressin alennusta!
3. Joogassa liikutetaan koko kehoa: Välillä keskittyen vain yhteen osaan kropasta, välillä liikuttaen kaikkia suurimpia lihasryhmiä. Löydät tunnilla varmasti uusia tuntemuksia ja/tai lihaksia, joka taas puolestaan…
4. … Parantaa omaa kehontietoisuutta ja -hallintaa

5. Jooga lisää voimaa. Tämä tapahtuu hitaasti mutta varmasti ja joskus melkein huomaamatta, kun asanoissa pysytään 3-5 hengityksen ajan.
6. Verenkierto paranee: Liikkeen ja hengityksen yhdistyessä veri alkaa kiertämään paremmin joka puolella kehoa. Tämä taas puolestaan auttaa lievittämään esimerkiksi jalkojen turvotusta ja särkytiloja.
7. Se tehostaa kehon puolustusjärjestelmän toimintaa: Hengitys, kiertoliikkeet ja asanoista toiseen liikkumineen auttavat immuunijärjestelmäämme poistamaan kuona-aineita ja torjumaan infektioita.
8.Mieli selkeytyy ja rauhoittuu: Joogatunnilla tapahtuu paljon mutta tunnin vetäjä muistuttaa hengityksen tarkoituksesta ja ohjaa asanoissa. Viimeistään loppurentoutuksen aikana mieli on kevyempi ja olo rauhallinen ja raukea.
9. …Joka taas auttaa parantamaan unen laatua.
Listaa voisi jatkaa loputtomiin … Selkeä juttu hengityksen syventämisestä suomeksi löytyy täältä ja yleisemmin joogasta ja sen eduista täältä.
Mitä hyötyjä olet löytänyt omasta joogaharjoituksestasi?

Tallenna
Tallenna
Tallenna
September 29, 2016
Mitä jooga edes on?
Kysellessäni kavereilta ja sukulaisilta palautetta blogiteksteistä tähän asti serkkuni ehdotti että kirjoittaisin mitä jooga edes on. Hän perusteli tätä sanomalla että ”henkistyneenä oleminen epämukavassa asennossa ei nappaa” ja allekirjoitan tuon täysin. Yritän siis hieman selventää mitä jooga on, tai voi olla. Kirjoitus alla on täysin henkilökohtainen eikä mikään aukoton totuus joogasta joten listastani saa totta kai olla eri mieltä.
1. Sana ”jooga” on sanskriittia ja tarkoittaa yhdistymistä tai yhteenliittymistä. Arkipäivän kielellä tämän voi tulkita itseymmärryksen kehittämistä, mielen ja kehon yhteyksien tutkimista sekä avoimempaa suhtautumista ympäristöömme ja asioiden vaikutuksista toisiinsa
1. Jotkut sanovat että jooga on läsnäolemisen tiedettä. Itse tulkitsen tämän yritykseksi keskittyä yhteen asiaan kerrallaan ja yritykseksi (ja yritykseksi se usein valitettavasti jääkin) olla huolehtimatta menneestä tai nykyisyydestä. Näitä elämän helppoja asioita siis…
1. Jooga on myös matka. Matka itsetuntemukseen, itsensä hyväksymiseen kaikilla tavoin, kärsivällisyyden oppimiseen… Huono puoli on että kyseessä ei ole mikään nopea reissu vaan joogaan kannattaa asennoitua ennemminkin koko elämän jatkuvana matkana. Hyvä uutinen on taas että joogaa voi harjoittaa monella eri tapaa (eikä siis pelkistään niillä epämukavilla asennoilla) tavoilla jotka sopivat tämän hetkiseen elämäntapaan.
1. Länsimaisessa kielenkäytössä sanalla ”jooga” viitataan yleisesti asanoihin eli fyysisiin jooga-asentoihin. Joogaan kuuluu myös paljon muutakin ihmisen moraalisen, fyysisen, mentaalisen ja henkisen puolen kehittämiseen liittyvää. Voit lukea mitkä ovat joogan kahdeksan raajaa täältä.
1. Joogatunteja löytyy joka lähtöön. Useat tunnit keskittyvät vain ja ainoastaan fyysiseen harjoitukseen ja henkistä puolta harjoituksesta ei välttämättä huomaa. Joillakin tunteilla harjoitukseen kuuluu filosofiaa, hengitysharjoituksia tai meditaatiota. On tunteja joilla yhdistetään yllämainittuja osioita. Jos jooga on täysin uutta kannattaa suosiolla mennä aloittelija- tai hatha-joogatunnille. Nämä tunneilla tahti on rauhallisempi ja antaa tilaa tarkkailla omaa hengitystä ja tuntemuksia vaikka asiat ovatkin uusia.
1. Joogan ei koskaan pitäisi tuntua väkinäiseltä vaikka on tietenkin haluamme yrittää parastamme tunnilla tai kotona joogatessa. Joogan ei ole kuitenkaan tarkoitus näyttää tietynlaiselta fyysisesti, eikä joogassa tule koskaan valmiiksi. Tarkoitus on elää hetkessä ja hyväksyä se mikä on, vaikka se olisi sitten suurta turhaituneisuutta. Joogan aloittaakseen ei tarvitse olla notkea vaan harjoitukset tehdään omaa kehoa kuunnellen. Tietynlainen mielen notkeus tosin on varmasti avuksi.
1. Jooga eroaa tavallisesta venyttelystä hengitykseen, mielenliikkeiden tarkkailuun ja hallintaan kiinnitettävän huomion takia. Tätä ei kuitenkaan kannata stressata liikaa, niin joogaopettajilla kuin pitkäaikaisilla joogaajillakin menee ulos- ja sisäänhengityksen välillä sekaisin ja kauppalistat voivat pyöriä päässä. Elämä on ja väkisin päähän tunkevat ajatukset opettavat meille ajatustemme hyväksymistä ja pois päästämistä.
1. Jooga ei ole uskonto, se on filosofia ja käytännön harjoitus joka koskettaa kaikkia elämänaloja. Jos siis haluat. Jooga ei pakota itseään elämääsi ellet sitä itse halua. Kasvisyönti ei myöskään ole pakollista, tarpeellista eikä jooga sitä tuputa. Ennen harjoitusta ei tosin kannata syödä mitään raskasta koska tunnilla voidaan tehdä kiertoja ja taivutuksia jotka tuntuvat paremmilta tyhjemmällä vatsalla.
1. Joillakin tunneilla on mantroja. Niitä ei tarvitse toistaa, eikä niissä ole mitään uskonnollista. Useimmiten kuultu mantra on ”OM” joka toistetaan kolme kertaa. Voit myös kuulla opettajan sanovan ”namaste” joka tarkoittaa jokaisessa ihmisessä olevaa henkistä valoa. Namaste on toisen sielun valon tunnistamista ja kunnioittamista.
Jos tämä selvensi mitä jooga on, hyvä. Jos ei, kysy lisää. Ensi viikolla kirjoitan joogan monista eduista tarkemmin.
Tallenna
Tallenna
Tallenna
Tallenna
Tallenna
September 22, 2016