Category: Yoga Philosophy and Mindfulness

  • 7 x Joogan inspiroimaa vinkkia stressin hallintaan

    7 x Joogan inspiroimaa vinkkia stressin hallintaan

    Mennyt viikko oli henkisen hyvinvoinnin teemaviikko (ainakin joissain maissa) mutta aihe on ajankohtainen vuoden jokaisena päivänä. Hengen ja mielen hyvinvointi kun on paljon muutakin kuin mielenterveysongelmien välttäminen. Koulu ja opiskelu, työelämän vaatimukset ja ihmissuhteet aiheuttavat useimmille meistä stressiä ja ahdistusta jossain vaiheessa elämään. Vaikka näitä tilanteita on hankala välttää kokonaan, voi joogasta löytyä iso apu elämän vaikeiden vaiheiden helpottamiseksi. Alla muutamia keinoja miten.

    1. Hengittäminen – pranayama – ja erilaiset hengitysharjoitukset auttavat rauhoittamaan mieltä ja helpottavat ahdistusta. Kirjoitin muutamista harjoituksista aiemmin tässä postauksessa mutta sisään- ja uloshengitys nenän kautta on tehokas harjoitus jo yksinäänkin. Kokeile laskea hiljaa mielessäsi kolmeen tai neljään sekä sisään että uloshengittäessäsi. Näin hengityksen rytmi pysyy tasaisena ja laskiessa muiden ajatusten päässä pyöriminen on mahdotonta.

    2. Jooga-asanat auttavat rentouttamaan kehoa ja auttavat mieltä keskittymään. Hyviä asanoita ahdistukseen ovat eteenpäintaivutus, alaspäin katsova koira, silta-asana ja tietenkin kuolleen miehen asana. Jo 10 minuutin päivittäisellä harjoittelulla voi olla positiivinen vaikutus mieleen.

    Bridge pose

    3. Sanotaan että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Järjestelmällinen joogaharjoitus voi auttaa siirtämään saman suunnitelmallisuuden elämän muihin osa-alueisiin. Hyvä ennakointi auttaa sietämään stressiä paremmin silloinkin kun suunnitelmat muuttuvat kesken matkan.

    4. Voimalauseet voivat tuntua alkuun hölmöiltä mutta joskus eteen osuu sanonta joka resonoi. Päivän voi vaikka aloittaa lupaamalla tehdä parhaansa joka asian suhteen – näin myös toimiessa jossittelu ja harmittelu jaa myös vähemmälle kun tietää tehneensä vilpittömästi sen minkä sillä oli paras mahdollinen suoritus. Muista myös nämä asiat ja ole itsellesi armollinen.

    5. Yksi joogan keskeisistä teemoista on tietoisuus siitä, että kaikki on väliaikaista. Oli olo tai tilanne kuinka kamala tahansa, ja vaikka ne tuntuvat kestävän ikuisesti, asiat tulevat muuttumaan. Aivan varmasti.

    6. Erilaiset meditaatioharjoitukset tarvitsevat vain muutaman minuutin ja niitä varten löytyy myös erilaisia applikaatioita. Ottamalla päivittäin hetken aikaa oman mielentilan tarkasteluun voi tuntua alkuun hankalalta mutta omien ärsykkeiden tunnistaminen mahdollistaa selviytymismekanismien luomisen hankalia tilanteita varten. Alun vaivannäkö maksaa siis itsensä takaisin ajan kanssa.

    7. Jos stressi ja ahdistus eivät ota helpottaakseen, ehkä edessä on kokonainen elämäntyylin muutos tai ainakin sen suunnittelu. Inspiraatiota tätä varten voi hakea vaikka aiemmista yama ja niyama-postauksistani.

    To the beach

    Tallenna

    Tallenna

    Tallenna

    Tallenna

    Tallenna

    Tallenna

  • Abhyasa and Vairagya

    Harjoittelu ja irtipäästäminen voivat vaikuttaa varsin ristiriitaisilta termeiltä, ymmärrämmehän usein harjoitteluun kuuluvan myös tulosten odottamisen. Yhdessä ne kuitenkin muodostavat koko joogasysteemin perustan. Joogatunnilla opettaja kehottaa luopumaan suorittamisen tunteesta, tai vapauttamaan ajatukset jotka eivät auta harjoittelua ja sen sijaan keskittymään kehon kuunteluun. Ajatuksena päässä pyörivien miljoonien ajatusten unohtaminen on kuulostaa hyvältä mutta me kaikki tiedämme että tähän tilaan pääseminen ja yhteen asiaan keskittyminen kerrallaan on helpommin sanottu kuin tehty. Irtipäästäminen(kin) vaatii siis jatkuvaa harjoittelua.

    Abhyasa ja vairagya (harjoittelu ja irtipäästäminen, kirjaimellisesti “värittömyys”) konsepti on kirjattu Patanajalin joogasutriin luvuissa 1.12 – 1.16. Lyhyesti selitettynä abhyasa tarkoittaa jatkuvaa vaivannäköä jokapäiväisen harjoituksen eteen. Abhyasa korostaa harjoituksen säännöllisyyden tärkeyttä silloinkin (ja juuri silloin!) kun asia ei voisi vähempää kiinnostaa. ”Harjoitus” ei tarkoita vain asanaharjoitusta vaan myös ajatuksiamme ja valintojamme esimerkiksi ruuan, ystävien ja koko elämäntapamme suhteen. Vain jatkuvan ja keskittyneen harjoituksen avulla voimme pyrkiä kohti mielenrauhaa. Patanjali kuvaa tämän mielenrauhan tilana jossa olemme vapaa peloista, pettymyksistä, stressistä ja kaikenlaisesta “elämäntuskasta.”

    Ankara keskittyminen

    Vairagya, irtipäästäminen, puolestaan tarkoittaa kykyämme tarkkailla ja tarkistella asioita jotka aiheuttavat meille mielipahaa ja siten estävät mielenrauhan syntymistä. Irtipäästäminen voi esimerkiksi tarkoittaa sitä että emme tavoittele ja pidä tärkeänä omistaa uusinta puhelinmallia, uusia vaatteita, lomamatkoja tai mitä tahansa tavaraa. Irtipäästäminen liittyy myös “ei materiaalisiin” asioihin: voimme esimerkiksi harjoitella joogaa aktiivisesti koska haluamme oppia asanan joka on mielestämme hieno ja josta haluamme kuvan Instagram-fiidiin koska vasta silloin olemme mielestämme saavuttaneet jotain. Irtipäästämisen konseptia voi soveltaa myös opiskelu- tai työelämään. Kun teemme paljon töitä jonkun asian eteen odotamme myös hyviä tuloksia, palkankorotusta, kiitosta ja kunniaa ja kuvittelemme että nämä asiat lisäävät onnen tunnetta ja elämän laatua. Pahimmassa tapauksessa ajatuksemme voivat kääntyä muotoon ”sitten kun X tapahtuu, kaikki on hyvin”, joka taas estää meitä keskittymään ja arvostamaan tätä hetkeä.

    Jos et ole tyytyväinen siihen mitä sinulla jo on, kuinka kuvittelet olevasi tyytyväinen sitten kun olet saanut kaiken haluamasi?

    Practise
    …joskus sitä kaatuu persuuksilleen. Noin 10 kertaa putkeen.

    On totta kai normaalia että haluamme olla ylpeitä saavutuksistamme ja odotuksista irtipäästäminen voi jopa tuntua hölmöltä. Vairagya ei kuitenkaan tarkoita että minkään ei pitäisi tuntua miltään. Ajatuksen ydin on olla antamatta asioille liikaa merkitystä. Ajatellaan esimerkiksi työprojektia: Olemme raataneet projektin parissa kuukausia, istuen toimistolla myöhään illalla. Projektin myötä emme ole nähneet perhettä tai ystäviä kunnolla pitkään aikaan ja päätä on särkenyt jatkuvasti. Projektin valmistuttua odotamme pomon lähettävän vähintäänkin ison, kiittelevän sähköpostin koko firmalle, ymmärrystä kumppanilta ja ystäviltä poissaoloistamme ja ehkä vielä sitä palkankorotustakin.

    Projektin esityspäivä saapuu mutta kiitosten ja ymmärryksen sijaan saamme lyhyen nyökkäyksen. Ketään ei tunnu kiinnostavan ja kokouksessa siirrytään suoraan eteenpäin. Kumppani kotona toteaa että toivottavasti nyt aikaa piisaa enemmän kotitöihin, lisäten että toista kertaa tällaistä menoa ei sitten hyvällä katsella. Toisin sanoen, todellisuus on hyvin kaukana odotuksistamme, negatiivisella tavalla. Mikä on olomme nyt? Pettynyt? Vihainen? Romahtaako itsetunto ainakin hetkeksi kun projektia ei kiitelläkään? Tuleeko ajatus että olemmeko edes oikealla alalla? Lihottuakin tuli viisi kiloa kun ei ollut aikaa syödä kunnolla. Kaikki menee aina pieleen!

    Näistä ajatuksista on mielenrauha ja tyyneys kaukana. Vairagya siis kehottaa olemaan tarkkana ponnistelujemme motivaation suhteen ja päästämään irti (liian suurista) odotuksista joilla voi olla negatiivinen vaikutus ajatuksiimme. Sen sijaan meidän pitää keskittyä jatkuvaan ja jokapäiväiseen abhyasaan, harjoitteluun, joka johtaa meitä kohti mielenrauhaa ja sisäisen totuuden löytämistä.

    Tämä on tietenkin vaikeaa ja vaatii ponnisteluja. Sen takia joogaharjoitusta kutsutaankin joogaharjoitteluksi.

    Käyttämästäni joogasutra-kirjasta voi lukea lisää suomeksi täältä.

    Onnellisuus ei ole sitä mitä sinulla on, vaan sitä mitä tunnet sydämessäsi.

    Bhujangasana ja aurinko silmissä. Harjoitus kuitenkin tehtiin ilon kautta, joskus se näkyy naamastakin.

    Tallenna

    Tallenna

    Tallenna

    Tallenna

    Tallenna

    Tallenna

  • Joogafilosofiaa: Niyamat eli yksilön suhde itseensä

    Joogafilosofiaa: Niyamat eli yksilön suhde itseensä

    Patanjalin Joogasutrissa esitellyn kahdeksanhaaraisen polun (“systeemin”) ensimmäinen askel, yamat, kuvailee kuinka saavuttaa harmoninen ja rauhanomainen asenne ulkomaailman kanssa. Toinen askele näissä kahdeksassa eettisessä neuvossa, niyamat, keskittyy puolestaan suhteeseen oman itsemme kanssa. Niyamoja voi kuvailla eräänlaisiksi mielen, kehon ja aistien treenaamiseksi matkalla kohti korkeampaa tietoisuutta ja täydellistä vapautta.

    Jos tämä kuulostaa hieman liian haastavalta tavoitteelta tähän hetkeen mikään ei kuitenkaan estä pohtimasta niyamoja kevyemmällä tavalla, tutustumalla niiden ideaan ja miettimällä kuinka ne istuvat (tai eivät) omaan elämään tällä hetkellä.

    Saucha

    Saucha viittaa sekä ruumiin ja mielen puhdistukseen ja puhtauteen. Ideana on että tarvitsemme kirkkaan ja selkeän mielen saavuttaaksemme tyyneyden tilan. Tämä tila on välttämätön jos haluamme päästä korkeimman viisauden ja vapauden asteelle. Saucha ei kuitenkaan vaadi että elämme elämäämme steriilisti. Järjestys ja puhtaus auttavat paljon (eli Kon-Marit esiin jossei ole jo!) mutta meidän on pidettävä mielessä myös isommat kokonaisuudet: kenen kanssa vietämme aikaamme, miten vietämme vapaa-aikaamme (ts. baarit vs ulkoilmassa oleskelu) ja luonnollisesti myös millaista ruokaa ja juomaa suuhumme pistämme. Saucha on yksi joogasutrissa mainituista elementeistä jotka selittävät minkä takia monet joogaajat ovat vegaaneja.

    img_20170131_143642.jpg
    Mitäs sinne suuhun tuli taas pistettyä?

    Santosha

    Santosha tarkoittaa tyytyväisyyttä tai onnellisuutta. Sivistyssanakirja määrittelee onnellisuuden sanoilla suotuisuus ja otollisuus. Synonyymeiksi tarjoiltiin seuraavia vaihtoehtoja: onni, autuus, iloisuus, pirteys, tyytyväisyys, mielenrauha, nautinto, ilo, hyvinvointi, elämänilo.

    Joogasutrien mukaan ongelma onnellisuuden saavuttamiseksi on oma egomme ja valitettava tosiasia että ihmisluonto helposti havittelee aina jotain lisää ja/tai jotain muuta: omasta mielestämme parempia asana-harjoituksia, täydellisiä ihmissuhteita, parempaa urakehitystä, enemmän tavaroita ja matkoja… Onnellisuus tulee kuitenkin ymmärtämällä että meillä on jo kaikkea mitä tarvitsemme ja osoittamalla kiitollisuutta sitä kohtaan.

    Tästä asiasta on viime aikoina kirjoitettu niin paljon että ei tästä sen enempää. Santoshan saavuttaminen kun vaatii harjoittelua itsemme ja ajatustemme kanssa ennemminkuin siitä loputtomasti lukemista.

    Tapas

    Tapas on aikojen saatossa käännetty monella eri tavalla mutta suomeksi se selittyy parhaiten sanalla “itsekuri.” Tapas on se prosessi jonka käymme lävitse kun teemme (tai pakotamme itsemme tekemään) jotain joka ei yhtään huvittaisi mutta jonka tiedämme olevan meille hyvästä. Ajatuksena on että itsekuri ja vaivannäkö jota käytämme on eräänlainen sisäinen liekki joka poistaa meistä epäpuhtauksia ja vahvistaa sekä ruumista ja mieltä. Tapas auttaa meitä pääsemään irti epäterveellisistä tavoista ja luomaan uusia, terveellisiä rutiineja.

    Esimerkkinä tapaksen toiminnasta ovat mm. ne salitreenit, aamulenkit ja joogaharjoitukset jotka eivät yhtään huvittaneet mutta joiden jälkeen olo on todella hyvä. Tällaisen suorituksen jälkeen voi myös tehdä mieli syödä terveellisemmin ja siten luoda uusia terveellisiä tapoja.

    img_20170128_175913.jpg
    Näihin lenkkimaastoihin lähtemiseen ei kauheasti itsekuria tarvitse.

    Svadhyaha

    Svadhyaha on itsetutkimusta ja pyrkimystä kasvattamaan tietoisuutta mitä itsemme sisällä tapahtuu. Lopullinen päämäärä on päästä yhteyteen todellisen luontomme kanssa jossa joogasutrien mukaan olemme yhtä kaiken meitä ympäröivän kanssa, puhtaassa totuudessa.

    Useimmille meistä tämä vaikuttaa hieman turhan kunnianhimoiselta pyrkimykseltä mutta Svadhyahan voi helposti aloittaa miettimällä omia toimintatapojaan ja reaktioitaan eri tilanteissa: Mitkä asiat saavat meidät ärtymään ja mikä niissä oikein ärsyttää. Jos esimerkiksi juna pysähtyy raiteille kesken matkan, ärsyynnymme helposti koska tiedämme myöhästyvämme töistä. Mutta minkä takia myöhästyminen ärsyttää meitä? Onko se, koska joku on siellä meitä odottamassa vai mikä? Entä ovatko ruokatottumuksemme sellaiset joihin olemme tyytyväisiä vai haaveilemmeko muuttavamme niissä jotain? Kuinka pääsemme tavoitteeseemme ja onko tämä tavoite sellainen johon päästyämme se tulee pysymään tapana?

    Tämän tyylinen itsetutkistelu on tärkeää suorittaa empaattisesti ja ymmärtäväisesti itseään kohtaan, mutta myös käyttää sen tukena tekstejä jotka tukevat sitä, vaikkapa joogasutria tai muita hengellisiä tekstejä. Näin perspektiivi säilyy ja ymmärrämme paremmin kuin useimmat tuntemukset ja “ihmisyyden haasteet” ovat universaaleja ja tuttuja meille monille, taustasta riippumatta. Tämä myös takaa ettei harjoittamamme svadhyaha pyöri vain oman navan ympärillä. Ajan kanssa tällainen harjoittelu tekee meistä tasapainoisempia, rauhallisempia ja tyytyväisiä, sekä itseämme että muita kohtaan.

    Ishvara Prandihana

    Ishvara Pranadihana viittaa kykyyn hellittää, “päästää irti” ja antautua korkeamman voiman johdatettavaksi (mikä se korkein voima tai energia sitten itse kullekin on.) Yksinkertaistettuna tämä tarkoittaa omasta egosta luopumista (tai ainakin sen yrittämistä) ja omistamalla elämänsä (tai joogaharjoituksensa tms.) korkeammalle taholle. Jo tämän omistautumisen osoittaminen muistuttaa meitä yhteydestämme johonkin isompaan ja on merkki luottamuksesta että tämä voima vie meitä universaalia totuutta kohti.

    Tämä teksti on käännetty alkuperäisestä englanniksi kirjoittamasti versiosta jossa lähdeaineistona on käytetty seuraavia sivustoja ja kirjoja:

    wp-image-935548709jpg.jpeg

    Tallenna

  • Joogafilosofiaa: Yamat eli yksilön suhde ympäristöön

    Joogafilosofiaa: Yamat eli yksilön suhde ympäristöön

    Kirjoitin aiemmin lyhyesti joogan kahdeksasta raajasta kuten Patanjali on ne kirjannut joogasutrissaan. Useat meistä tuntevat ainakin konsepteina pranayaman (hengitysharjoitukset), asanat (fyysisen harjoituksen) ja meditaation. Ensimmäinen raajoista on kuitenkin Yama joka kirjaa rajoituksia ja sosiaalisia käyttäytymisohjeita joita joogin tulisi noudattaa elämässään. Mikä olisikaan parempi aihe tammikuulle?

    Ahimsa

    Väkivallattomuus (”ei-tarkoituksellinen-vahingoittaminen.”) Ahimsa ei tarkoita pelkästään fyysisen väkivallan karttamista vaan väkivaltaa myös ajatusten tasolla, toisiamme ja itseämme kohtaan. Puhutko muille (ja muista) ystävällisesti, entä riittääkö itsellesi myötätuntoa jos et mennytkään työpäivän jälkeen lenkille vaan istuit sen sijaan television eteen? Ahimsa ei kuitenkaan tarkoita että kaikkeen pitäisi suhteutua rakkaudella ja lempeydellä: meillä on kaikilla oikeus puolustaa itseämme jos tällä vältetään suurempi väkivalta.

    Satya

    Totuudellisuus ajatuksissa, sanoissa ja käytöksessä. Satya kuitenkin vaatii meitä ymmärtämään että totuus voi olla suurempi kuin oma näkemyksemme asiasta, ja että mielipiteet eivät ole sama asia kuin totuus. Satya ”toimii” myös ahimsan piirissä joten se ei oikeuta päästämään suustansa loukkauksia, olivat ne kuinka totta tahansa.

    img_0136

    Asteya

    Älä varasta, mitään. Ei tavaroita, toisten aikaa, työideoita, energiaa tai hyvää mieltä. Maksa myös lainasi takaisin.

    Brahmacarya

    Pidättyväisyys, elinvoiman säästäminen. Brahmacaryasta puhutaan usein selibaatin yhteydessä mutta tarkempi merkitys on energian säästäminen. Esimerkiksi erilaiset tunnekuohut vievät paljon energiaa joista seuraa väsymys: Brahmacarya kutsuukin meitä olemaan tunteitemme herroja ja käyttäytymään rauhallisesti ja harkitusti mutta myös pakottamatta ja väkipakolla.

    Aparigraha

    Tämä viittaa kohtuullisuuteen kulutuksessa ja ahneuden välttämättä. Me emme ole mitä omistamme ja kiintymys tavaroihin on tietynlaista orjuutta. Kyseessä on siis tietynlainen Kon Mari-ajatus: meidän pitää pystyä luopumaan siitä mitä emme tarvitse. Aparigraha viittaa myös käyttäytymismalleihin ja ajatuksiin. Olemme kaikki kyvykkäitä haastamaan vanhat ajatuksemme ja tapamme: Voimme vaikka vaihtaa äänestämäämme puoluetta jos parempi ehdokas löytyy toisesta puolueesta, tai sanomaan ”ei” tilanteissa joissa tähän asti olemme sanoneet aina ”kyllä.”

    Yamoista voisi kirjoittaa loputtomiin mutta herättikö tämä lyhyt esittely ajatuksia ja/tai kysymyksiä?

    Finland in December

    Tallenna

  • 5 Tapaa pitää itsestään parempaa huolta

    5 Tapaa pitää itsestään parempaa huolta

    Tämä teksti julkaisitiin ensimmäisen kerran HappyGirlYoga sivulla. Englanninkielisen version tässä blogissa voi lukea tästä.

    Vaikka välillä meistä kaikista tuntuu että seinät kaatuu päälle ja tunnit päivässä loppuvat kesken, on kuitenkin tapoja ottaa itsellensä aikaa joka päivä. Aikaa, jolloin rauhoittua, vetää henkeä ja keskittyä tarkistamaan omaa jaksamista. On tärkeää luoda itsestään välittämisestä samanlainen rutiini kuin hampaiden pesusta tai suihkussa käymisestä: Itsensä tarkastelun kautta opimme tuntemaan itsemme ja reaktiomme eri tilanteissa paremmin. Tämä taas auttaa keskittymiskyvyssä, muitten huomioimisessa ja myös yleisessä tehokkuudessa.

    Alla on muutamia ehdotuksia jotka voivat toimia meidän kaikkien jokapäiväisessä rutiinissa tuomassa tasapainoa päiviin.

    img_4359

    1. Näe huumoria joka päivässä – ja naura!

    Meillä kaikilla päiviä jolloin mikään ei naurata. Muistan itse vuosien takaa yhden päivän jolloin olin ostanut keittiöpaperia vessapaperin sijasta. Sen sijaan että olisin naurahtanut (tai edes hymähtänyt!) itkin keittiön lattialla kaksi tuntia. Ei näin.

    Tällaisten päivien varalta on hyvä miettiä mitkä asiat jaksavat huvittaa aina. Suosikkikomedioiden tai –elokuvien uusintojen katselu voi toimia hyvin. Joka päivä eteemme tulee myös useita hauskoja, hölmöjä ja absurdeja asioita: Kauppajonossa oleva lapsi voi päästää suustaan jotain tahattomasti hauskaa, tai artikkelia lukiessa eteen voi tulla kirjoitus tai –kielioppivirhe joka muuttaa aiheen astetta omituisemmaksi. Nauraminen vapauttaa elimistössämme endorfiinejä jotka synnyttävät hyvänolon tunnetta ja jopa lieventävät kipua. Jo sen vuoksi kannattaa kultivoida kykyämme nähdä jokapäiväisten asioiden hullumpi puoli, ja jos ääneen nauraminen ei tunnu sopivalta voi aina nauraa (kuvitteelliseen) partaansa.

    2. Positiiviset mielikuvat

    Kosmisesta energiasta ja ylitsevuotavasta rakkaudesta kertovien sananlaskujen lukeminen voi tuntua monista turhalta ja hölmöltäkin. On kuitenkin todistettu että positiiviset mielikuvat auttavat nostamaan mieltä. Inspiroivat mielikuvat selkiinnyttävät ajastusprosessejamme ja auttavat aivoja luomaan positiivisia mielleyhtymiä alatajuntaan vaikuttamalla. Positiivisia mielikuvia voi sisäyttää jokapäiväiseen elämään monella eri tavalla. Tiettyä lausetta voi käyttää kuin mantraa ja toistaa sitä autossa matkalla töihin. Tietokoneen näytölle tai ruudunsäästäjälle voi vaihtaa kannustavan ajatuksen ja vaihtaa sen vaikka viikoittain, ja kotona voi vaatekaapin oveen pistää post-it lapun muistuttamaan itseään millaisella mielellä päivän haluaa elää. Tärkeintä on, että jos tulee tarve löytää jotain ilahduttavaa sen löytää helposti.

    kaikki-hyvin

    3. Opi sanomaan ei

    Tästä puhutaan usein mutta helppoa se ei ole. Olemme kuitenkin kaikki vastuussa omien rajojemme luomisesta ja on syytä hyvä tiedostaa, että joskus hyvää tarkoittamalla saa aikaan vain isompaa sotkua. On toki normaalia ja suotavaakin esimerkiksi kuunnella kollegaa jolla on vaikeaa, lainata pieni summa rahaa ystävälle joka on kipeästi sen tarpeessa ja luvata auttaa tuttavaa illalla muutaman tunnin ajan. Mutta jos kuulevaa korvaa vaativa työkaveri alkaa vaivaamaan aamuin JA illoin pitkän kaavan kautta, jos lyhyestä satasen lainasta tuleekin viidensadan laina ilman selvää yritystä takaisin maksuun, ja jos tunnit apua tarvitsevalle ovat pois omasta levosta on syytä pysähtyä. Monet tilanteet ratkeavat ajan kanssa mutta on kuitenkin omalla vastuulla pysähtyä ja miettiä ennen lupaamista millainen vaikutus lupauksella on omaan elämään, tällä hetkellä.

    Jotkut ihmiset ovat myös luonnostaan parempia pyytämään – jopa vaatimaan – apua kuin toiset. Loppupeleissä päätämme kuitenkin kaikki omista teoistamme ja selkeiden rajojen asettaminen on yleensä paras asia kaikille, vaikka se tarkoittaisikin että vastaus pyyntöön on joskus ”ei.”

    4. Karsi myrkylliset ihmiset pois elämästäsi

    Myrkyllisistä ihmisten poistaminen elämästä voi olla pitkä prosessi, varsinkin jos kyse on ihmisistä joiden kanssa jaat työpaikan tai ystäväpiirin. On myös järkevää koittaa olla polttamatta kaikkia siltoja takanaan. Mutta! Kaikki ystävyyssuhteet eivät ensinnäkään ole tarkoitettu kestävän koko ikäämme. Jotkut ystävyyssuhteet muodostuvat tietyssä, erityislaatuisessa tilanteessa jolloin ne ovat hyvinkin tärkeintä. Tilanteet kuitenkin vaihtuvat ja sen sijaan että yrität väkisin pitää hengissä ystävyyttä (varsinkin yksipuolisesti) joka ei tarjoa enää mitään on aivan hyväksyttävää antaa tämän suhteen hiipua kasaan itsestään. On täysin mahdollista että tällaiset ihmiset tulevat elämääsi myöhemmässä vaiheessa, elämäntilanteiden ja ihmisten muuttuessa. Hiipunut ystävyys voi aktivoitua uudestaan vuosienkin päästä.

    Meidän kaikki myös tunnemme – tai ainakin olemme tunteneet – seuraavanlaisia henkilöitä: jatkuvasti omahyväisiä, muita mollaavia, energia-vampyyreita, heitä joille elämä on yksi jatkuva kilpailutilanne… Vaikka on reilua yrittää selvittää asioita keskustelemalla, on hyvä myös kysyä itseltään mikä rooli tällaisella ihmisellä on elämässäsi.

    Vaikeinta on kuitenkin päästä eroon ihmisistä joiden kanssa olisit halunnut toimivan suhteen mutta kaikesta yrittämisestä huolimatta siitä ei tule mitään. On täysin mahdollista rakastaa ja välittää syvästi ihmisestä mutta ymmärtää, että asiat eivät toimi vaikka kummankin yrittämisestä huolimatta. Ihmissuhteet voivat olla vaikeita mutta niiden ei pitäisi kuitenkaan koskaan viedä kaikkea energiaa. Tällaisesta tilanteesta pois pääseminen voi ottaa monia yrityksiä mutta on tärkeää kuunnella omaa vaistoaan: jos sinusta tuntuu että paino on nostettu hartioiltasi kun ajatteletkin elämää ilman tätä ihmistä, olet tekemässä oikean asian itsesi hyvinvoinnin kannalta.

    5. Hengitä syvään

    Joskus on hyvä ottaa tauko, vaikka tuntuisi että siihen ei olisi aikaa, ja painua lähimpään metsään, pellolle, puistoon, rantaan… vaikka ulkoilmaan katolle jos se on ainoa vaihtoehto! Seinien potkiminen tai hikiliikunta ovat vaihtoehtoisia, syvään hengittäminen ei. Ei ole asiaa johon pitkät, syvät hengitykset eivät auttaisi. Sulje silmäsi ja hengitä koko keuhkojen mitalta, niin että kyljet ja maha kohoilevat. Tämä auttaa keskittymisessä, hidastaa pulssia joka taas puolestaan alentaa verenpainetta. Jo viisi minuuttia keskittymistä pelkkään hengitykseen auttaa selkiinnyttämään ajatuksia ja kohottamaan mieltä. Vastoinkäymisiä voi käydä mutta niistä kyllä selvitään!

    Processed with VSCO with m5 preset

    Mitä neuvoja sinulla olisi itsestään huolehtimiseen joita haluaisit jakaa?

    Tallenna

  • Mitä jooga edes on?

    Mitä jooga edes on?

    Kysellessäni kavereilta ja sukulaisilta palautetta blogiteksteistä tähän asti serkkuni ehdotti että kirjoittaisin mitä jooga edes on. Hän perusteli tätä sanomalla että ”henkistyneenä oleminen epämukavassa asennossa ei nappaa” ja allekirjoitan tuon täysin. Yritän siis hieman selventää mitä jooga on, tai voi olla. Kirjoitus alla on täysin henkilökohtainen eikä mikään aukoton totuus joogasta joten listastani saa totta kai olla eri mieltä.

    1. Sana ”jooga” on sanskriittia ja tarkoittaa yhdistymistä tai yhteenliittymistä. Arkipäivän kielellä tämän voi tulkita itseymmärryksen kehittämistä, mielen ja kehon yhteyksien tutkimista sekä avoimempaa suhtautumista ympäristöömme ja asioiden vaikutuksista toisiinsa
    1. Jotkut sanovat että jooga on läsnäolemisen tiedettä. Itse tulkitsen tämän yritykseksi keskittyä yhteen asiaan kerrallaan ja yritykseksi (ja yritykseksi se usein valitettavasti jääkin) olla huolehtimatta menneestä tai nykyisyydestä. Näitä elämän helppoja asioita siis…
    1. Jooga on myös matka. Matka itsetuntemukseen, itsensä hyväksymiseen kaikilla tavoin, kärsivällisyyden oppimiseen… Huono puoli on että kyseessä ei ole mikään nopea reissu vaan joogaan kannattaa asennoitua ennemminkin koko elämän jatkuvana matkana. Hyvä uutinen on taas että joogaa voi harjoittaa monella eri tapaa (eikä siis pelkistään niillä epämukavilla asennoilla) tavoilla jotka sopivat tämän hetkiseen elämäntapaan.
    1. Länsimaisessa kielenkäytössä sanalla ”jooga” viitataan yleisesti asanoihin eli fyysisiin jooga-asentoihin. Joogaan kuuluu myös paljon muutakin ihmisen moraalisen, fyysisen, mentaalisen ja henkisen puolen kehittämiseen liittyvää. Voit lukea mitkä ovat joogan kahdeksan raajaa täältä.

    1. Joogatunteja löytyy joka lähtöön. Useat tunnit keskittyvät vain ja ainoastaan fyysiseen harjoitukseen ja henkistä puolta harjoituksesta ei välttämättä huomaa. Joillakin tunteilla harjoitukseen kuuluu filosofiaa, hengitysharjoituksia tai meditaatiota. On tunteja joilla yhdistetään yllämainittuja osioita. Jos jooga on täysin uutta kannattaa suosiolla mennä aloittelija- tai hatha-joogatunnille. Nämä tunneilla tahti on rauhallisempi ja antaa tilaa tarkkailla omaa hengitystä ja tuntemuksia vaikka asiat ovatkin uusia.
    1. Joogan ei koskaan pitäisi tuntua väkinäiseltä vaikka on tietenkin haluamme yrittää parastamme tunnilla tai kotona joogatessa. Joogan ei ole kuitenkaan tarkoitus näyttää tietynlaiselta fyysisesti, eikä joogassa tule koskaan valmiiksi. Tarkoitus on elää hetkessä ja hyväksyä se mikä on, vaikka se olisi sitten suurta turhaituneisuutta. Joogan aloittaakseen ei tarvitse olla notkea vaan harjoitukset tehdään omaa kehoa kuunnellen. Tietynlainen mielen notkeus tosin on varmasti avuksi.
    1. Jooga eroaa tavallisesta venyttelystä hengitykseen, mielenliikkeiden tarkkailuun ja hallintaan kiinnitettävän huomion takia. Tätä ei kuitenkaan kannata stressata liikaa, niin joogaopettajilla kuin pitkäaikaisilla joogaajillakin menee ulos- ja sisäänhengityksen välillä sekaisin ja kauppalistat voivat pyöriä päässä. Elämä on ja väkisin päähän tunkevat ajatukset opettavat meille ajatustemme hyväksymistä ja pois päästämistä.
    1. Jooga ei ole uskonto, se on filosofia ja käytännön harjoitus joka koskettaa kaikkia elämänaloja. Jos siis haluat. Jooga ei pakota itseään elämääsi ellet sitä itse halua. Kasvisyönti ei myöskään ole pakollista, tarpeellista eikä jooga sitä tuputa. Ennen harjoitusta ei tosin kannata syödä mitään raskasta koska tunnilla voidaan tehdä kiertoja ja taivutuksia jotka tuntuvat paremmilta tyhjemmällä vatsalla.
    1. Joillakin tunneilla on mantroja. Niitä ei tarvitse toistaa, eikä niissä ole mitään uskonnollista. Useimmiten kuultu mantra on ”OM” joka toistetaan kolme kertaa. Voit myös kuulla opettajan sanovan ”namaste” joka tarkoittaa jokaisessa ihmisessä olevaa henkistä valoa. Namaste on toisen sielun valon tunnistamista ja kunnioittamista.

    Jos tämä selvensi mitä jooga on, hyvä. Jos ei, kysy lisää. Ensi viikolla kirjoitan joogan monista eduista tarkemmin.

    blogpost

    Tallenna

    Tallenna

    Tallenna

    Tallenna

    Tallenna