Useampikin ystäväni on viime aikoina kysellyt viime aikoina miten ja kuinka joogaopettajaksi kannattaa kouluttautua, ja millainen se koulutus itse asiassa on. Tässä on jutun aihe joka on pyörinyt päässäni pidempäänkin joten naputeltuani useamman kerran samat vastaukset eri ihmisille nyt on hyvä aika koota oman vinkkini yhteen tekstiin.
Tietyillä suuntauksilla, kuten ashtangalla ja iyengar-joogalla, on omat koulutusperiaatteensa. Jos joogasuuntauden ”puhtaus” ei ole se tärkein kriteeri, valinnan varaa eri 200 tunnin koulutusten suhteen on todella paljon. Koska joogaopettajan koulutus voi olla hyvinkin hintava (= useita tuhansia euroja), kannattaa ihan ensimmäiseksi miettiä…
…Miksi minä ylipäätänsä haluan kouluttautua joogaopettajaksi?
Tämä voi kuulostaa tyhmältä kysymykseltä mutta on iso joukko ihmisiä jotka tekevät 200 tunnin koulutuksen ”vain” syventääkseen omaa joogatietouttaan. Ja mikäs siinä, jos aikataulut ja talous sen mahdollistavat. Voi olla kuitenkin hyvä tutkia myös muita vaihtoehtoja oman oppimisen kartuttamiseksi, koska erilaisia joogaretriittejä ja workshoppeja järjestetään Suomessa ja maailmalla ympäri vuoden. Jos haluat kokeilla kevyempää täysipäiväistä joogakokemusta ja/tai keskittyä vaikka yhteen osa-alueeseen ennen täysivaltaisempaan (ja kalliimpaan) koulutukseen sitoutumista voi tämä olla sopiva vaihtoehto. Lyhyempi kokemus on tietenkin myös hyvä tapa tutustua tietyn opettajan tyyliin, jos se ei ole ennestään tuttu.
Mitä kaikkea soturi 2 asanassa oikein tapahtuukaan?
Jooga ei tarkoita pelkkää asana-harjoitusta…
…ja hyvällä joogaopettajalla on ainakin perustiedot joogan kahdeksasta haarasta. Kukaan ei vaadi täydellistä sanskriitin osaamista mutta esimerkiksi joogafilosofiaan tutustumiseen kannattaa suhtautua avoimin mielin – en tunne ketään joka olisi koulutuksen jälkeen katunut esimerkiksi jooga sutriin tarkempaa tutustumista. Eri koulutukset painottavat myös eri asioita (ja hyvä niin) joten jos olet varma että anatomia kiinnostaa enemmän kuin pranayama, kannattaa kurssin tarkka sisältö ja painotus selvittää etukäteen.
Mitä 200 tunnin koulutukseen yleensä sitten kuuluu?
Tästä päästäänkin yhteen (länsimaisen) joogan ja joogabusineksen isoimpaan ongelmaan: Kukaan ei valvo mitä koulutuksiin pitää kuulua ja mitä niissä oikeasti tapahtuu. Yritystä valvomiseen on tapahtunut (ja tapahtuu) esimerkiksi Yoga Alliance- ja British Wheel of Yoga-kattojärjestöjen puolesta mutta pelkästään se, että näitä järjestöjä on monia kertoo missä mennään. Erilaiset logot ja kirjainyhdistelmät koulutuksen ja ohjaajien perässä tarkoittavat lähinnä sitä, että he ovat maksaneet järjestön jäsenmaksun, ja kenenkään ei tietenkään ole pakko kuulua mihinkään organisaatioon, varsinkaan jos tuntuu että siitä ei varsinaista hyötyä ole. Eli siis, siinä missä opettajankoulutusta voi vetää elinikäinen joogi jolla on mahtavat kredentiaalit ympäri maailmaa, paperilla samankuuloisen kurssin voi pistää pystyyn myös naapurin Seppo fysioterapeuttivaimonsa kanssa.
Yksinkertaisuuden nimissä voidaan kuitenkin sanoa että useista koulutuksista löytyvät seuraavat moduulit: Fyysinen harjoittelu ja tekniikka; opetusmetodologia; anatomia ja fysiologia; joogafilosofia/etiikka/elämäntapa ja käytännön (opetus) harjoittelu. Kuinka paljon mitäkin aluetta painotetaan on paljon opettajasta/koulutussuunnasta kiinni joten eri koulutuksia kannattaa vertailla saadakseen hyvän kuvan siitä mitä on tarjolla (ja kuka opettaa mitäkin.) Ryhmäopiskelun ja opetuksen lisäksi kurssiin voi kuulua ”pakollinen” oma harjoittelu (omani vaati 20 kertaa saman opettajankoulutuksen käyneiden opettajien tunneilla käymistä, näiltä tunneilta piti saada vetäjän allekirjoitus todisteena) ja kirjallisia tehtäviä esseiden ja tuntisuunnitelmien laatimisen muodossa. Jälkimmäisiin meni itselläni ainakin helposti tunteja, tosin jämähdin aina lukemaan aiheesta ja varsinkin sen vierestä varsin laajasti.
I really have read all of these. Few times.
Mielestäni hyvään opettajankoulutukseen kuuluu myös itse opettamisen harjoittelu (practicum.) On eri asia olla ahkera ja ”hyvä” joogi kuin hyvä joogan opettaja ja kuten kaikissa asioissa, mitä enemmän asiaa harjoittelee (ja ottaa avoimesti palautteen vastaan) sitä paremmaksi siinä tulee.
Intensiivisesti vai ei, kotona vai ulkomailla?
Aika ja kieli voivat asettaa tälle omat rajoitteensa, mutta joogaopettajaksi on mahdollista opiskella todella monenlaisessa muodossa. Intensiivikurssit voivat kestää 21-28 päivää, kursseja löytyy myös modulaarisessa muodossa, osa yhdistelee viikon intensiivejä ja viikonlopun kestäviä jaksoja… Oma koulutukseni kesti kuutisen kuukautta jona aikana tapasimme joka toinen viikonloppu, aina 9-10 tuntia kerrallaan. Itselleni tämä sopi oikein hyvin koska se mahdollisti myös muun elämän ylläpitämisen, työssä käymisen ja antoi kunnolla aikaa keskittyä kirjallisiin tehtäviin. En ole varma onko pääni edes tehty pitkäaikaista intensiivikurssia varten, vaikka se tavallaan kyllä myös kiehtoo. Ehkä jonain päivänä…
Mietittävää ja tutkittavaa siis löytyy kaikille joogaopettajakoulutuksesta kiinnostuneille ja jos hyviä vaihtoehtoja on useampia kannattaa tietenkin kuunnella omaa sisintään: mistä kurssista tulee se fiilis joka vetää eniten puoleensa?
Millaista joogaopettajakurssia te olette ajatelleet tai jo tehneet, mikä kurssissa vetää/veti puoleensa ja vastasiko se odotuksia? Kommentoi alla jos haluat jakaa omia kokemuksia ja/tai sinulla on jotain kysyttävää.
Kovaääninenkin joogaopettaja voi tarvita mikrofonia.
No Comments